Anna & Ellit

Huussi päivitykseen

Vapaa-ajankodin käymäläratkaisuissa voi säästää ympäristöä ja rahaa, eikä mukavuudesta tarvitse silti tinkiä.

Huussi päivitykseen

1) Haaveena olisi perinteistä ulkohuussia mukavampi käymälä. Mitä pitäisi huomioida vaihtoehtoja pohdittaessa?

Käymälämalli on valittava käytön mukaan: tietyt laitteet on mitoitettu tietyille käyttäjämäärille ja niiden täyttymisnopeus, toiminta ja tehokkuus riippuvat näistä määristä. Uutta käymälää suunnitellessa on hyvä pohtia sen käyttöä ainakin kymmenen vuoden päähän. Myös käytettävissä oleva tila määrittää pitkälti valintoja.

2) Mitä rajoituksia käymälän rakentamissa voi olla?

Ranta- tai pohjavesialueella voi olla erityissäädöksiä kunnan ympäristönsuojelu- tai kaavamääräyksissä tai rakennusjärjestyksessä. Säädökset voivat kieltää kokonaan vesivessan rakentamisen tai edellyttää, että käymälän jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Kuntakohtaiset erot ovat suuria, joten määräykset on hyvä tarkistaa mökkikunnasta. Jätevesijärjestelmän rakentaminen vaatii yleensä luvan kunnasta sekä liitteeksi ammattitaitoisen suunnittelijan tekemän suunnitelman tarvittavista toimista.

3) Miten vesivessan jätevedet on käsiteltävä?

Vapaa-ajankodin vesikäymälän jätevesien käsittelyltä edellytetään samaa kuin omakotitalolta. Jos ei ole mahdollista liittyä kunnan viemäriverkkoon, käymäläjätteet kerätään umpisäiliöön tai käsitellään tontilla – joko yhdessä tai erikseen pesuvesien kanssa.
Jätevesien käsittely tontilla tapahtuu maa- tai pienpuhdistamossa. Joillekin alueille sopii myös maahanimeyttämö. Ennen varsinaista puhdistamista jätevedet esikäsitellään lähes aina saostussäiliössä. Puhdistusjärjestelmät ovat isoja investointeja, ja ne vaativat säännöllistä käyttöä toimiakseen.

4) Millaisia kuivakäymälätyyppejä on tarjolla?

Kuivakäymälöitä on runsas valikoima sekä sisä- että ulkokäyttöön. Sopivaa käymälämallia valittaessa kannattaa miettiä, paljonko aikaa ja vaivaa on valmis käyttämään jätteen käsittelyyn, ja onko kompostista syntyvälle mullalle käyttöä tontilla.

Parhaimman käsityksen valikoimasta saa pistäytymällä kuivakäymälöiden erikoisliikkeeseen. Niitä on tällä hetkellä Suomessa kolme: Tampereella, Turussa ja Inkoossa. Linkkejä valmistajiin löytyy Käymäläseuran sivuilta.

5) Mitä etua on kuivakäymälästä?

Kuivakäymälä on edullinen, helppo ja ekologinen. Etenkin perinteinen ulkomalli ilman sähköä on toimintavarma ja heti valmis käyttöön myös talvella. Perustamis- ja käyttökustannukset ovat pienet, ja asentaminen onnistuu yleensä ilman suurta maanmylläystä. Kuivakäymälä säästää energiaa ja ympäristöä.

Kompostoinnin hankalaksi tai epämiellyttäväksi kokeville löytyy vaihtoehtoja: joistain malleista saadaan suoraan käyttövalmista multaa. Polttavasta käymälästä taas tulee viikossa noin kahvikupillinen tuhkaa, jonka levittäminen tontille ei ole iso homma.

6) Miten kuivakäymälän kanssa välttyy hajuilta?

Ilmanvaihdolla on suuri merkitys kuivakäymälän toiminnassa. Ilmastoinnissa on tärkeää noudattaa valmistajan ohjeita. Ilmanvaihtoa voi tehostaa sähköisen tai ilmanvaihtoputken päähän asennettavan tuulituulettimen avulla. Myös oikein annosteltu ja oikeanlainen kuivike pitää hajut kurissa.

7) Miten usein kuivakäymälää tai vesivessan umpisäiliötä pitää tyhjentää?

Tyhjennysväli vaihtelee mallista riippuen. Lattiatasoon asennettavia istuinmalleja pitää yleensä tyhjentää muutaman viikon välein. Jätteet vaativat jälkikompostoimista. Ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettujen suursäiliömallien tyhjentämisväli voi olla jopa kymmenen vuotta. Tällöin jäte kompostoituu samassa astiassa.

8) Mitkä ovat erilaisten käymälöiden kustannukset?

Kustannuksia laskiessa täytyy huomioida laitteen lisäksi koko ketju käymälän rakentamisesta sen käyttöön ja huoltoon. Kuivakäymälä on selkeästi edullisin ratkaisu, etenkin jos sähköä ei tarvita. Syntyypä vielä säästöä lannoitekustannuksissakin. Kuiviketta voi ainakin osittain tehdä itse. Pienimmät kuivakäymälät maksavat vain muutaman sata euroa, ympärivuotisiin järjestelmiin saa uppoamaan pari tuhatta.

Vesivessan rakentamisessa vaaditaan yleensä maansiirtotöitä, eikä pari tuhatta euroa riitä mihinkään. Umpisäiliön kokonaiskustannukset riippuvat säiliön koosta. Viiden kuution säiliö maksaa noin 1 500 euroa ja kahdeksan kuution säiliö noin 2 000 euroa. Tyhjennyksiin voi kulua 100–1 000 euroa vuodessa.

 Asiantuntijoina Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n projektipäällikkö Satu Heino ja Käymäläseura Huussi ry:n projektipäällikkö Sari Huuhtanen.

Lähteinä myös Huussi.net, Vesiensuojelu.fi ja Ymparisto.fi.

Teksti: Lilli Berghäll

13.6.2012 klo 11:00

Jätä kommentti

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

Aitoa elämää

4 nroa 26 € + valitsemasi tilaajalahja

Tilaa lehti

 

 

 

 

Toimitus

Puh. (09) 15661
Fax. (09) 147 724
Postiosoite: Maalla, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia
maalla@otavamedia.fi

 

Tee osoitteenmuutos »

Mediatiedot »

 

 

FacebookTykkää Facebookissa

 

SEURAA MEITÄ!

FacebookInstagramPinterestTwitterRSS

TILAA UUTISKIRJE

Tilaa uutiskirjeemme ja saat kerran viikossa sähköpostiisi uusimmat artikkelimme, testimme ja kilpailumme.
 


 

YHTEISTYÖSSÄ

  • Voita upea L'Oréal Paris -hiustuotepaketti!

  • Voita 100 € lahjakortti!

  • Voita sisäovi!

KESKUSTELUISSA