Ellit

Ellit onnittelee nimipäiväsankareita:

Eemil, Eemeli

Vihreää terapiaa puutarhassa

Kevät herättää halun työntää sormet multaan ja nähdä kasvun ihme. Jokainen voi kokeilla viherterapiaa, omisti pihan tai ei. Jos työn määrä pelottaa, tai jos et vain osaa, tähdätään helppoon puutarhaan. Kaikki alkaa unelmasta.

Vihreää terapiaa

1. Pihattoman puutarha

Miltä kuulostaisi, jos taloyhtiönne pihassa kasvaisi ensi kesänä salaattia, kesäkurpitsaa ja yrttejä? Miten kerrostalon pihassa sitten voi viljellä?

  • Kerrostalon pihalle voi perustaa yhteisen laariviljelmän, kunhan siitä sovitaan taloyhtiössä.
  • Vielä helpompaa on säkkiviljely. Viljelysäkkejä voi ostaa valmiina puutarhakaupoista. Silloin säkissä on valmiiksi lannoitettua multaa. Myös säkkiviljelyn aloittamiseen tarvitaan lupa taloyhtiön hallitukselta. Monet taloyhtiöt lupautuvat kustantamaan myös viljelysäkit. Viljelysäkin voi tehdä toki myös itse.
  • Mullalla täytetyn säkin voi sijoittaa paikkaan, joissa viljely ei muuten onnistuisi, kuten asfaltille tai laatoituksen päälle. Säkkiä voi myös siirtää kesken kasvukauden.
  • Kerrostalosta löytyy yleensä kastelijoita myös kesäviikonloppuisin.
  • Pihalta on helppo käydä hakemassa salaattiaineksia kesken ruuanlaiton.
  • Sadonkorjuun jälkeen mullan voi kompostoida tai sekoittaa muuhun maa-ainekseen.
  • Muihinkin taloyhtiön yhteisiin istutuksiin voidaan valita hyötykasveja, kuten omena- tai kirsikkapuita ja herukkapensaita. Usein taloyhtiöissä ollaan vain tyytyväisiä, jos joku asukkaista haluaa hoitaa istutuksia. Tarjoudu vapaaehtoiseksi.
  • Jos yhteinen pihapuutarha ei onnistu, voit viedä viljelysäkin parvekkeelle; siinä saa kasvamaan tomaatitkin. Parvekkeesta saa vihreän keitaan, kun tekee runsaan ruukkupuutarhan. Ruukkupuutarha vaatii paljon kastelua ja myös lannoitusta, mutta ainakaan kitkeminen ei rasita.

Lisätietoja: Dodo, Martat, kaupunkiviljely.fi

2. Viljelypalsta vuodeksi kerrallaan

Palstaviljely voi olla oiva ratkaisu, kun oma piha puuttuu ja on valmis käyttämään aikaa harrastukseen.

Tomaatteja voi kasvattaa myös viljelysäkissä vaikka parvekkeella

  • Palstaviljelyn palstat ovat kaupunkien ja kuntien omistamia. Joissain paikoissa, kuten Helsingissä, palstaviljely on annettu kaupunginosa- ja palstaviljely-yhdistysten hoitoon. Palstat jaetaan keväällä.
  • Vuokrasopimukset ovat usein yksivuotisia. Palstojen jaossa ovat etusijalla ne, jotka ovat vuokranneet palstaa jo edellisenä kesänä.
  • Kun palstan vuokraa, sen hoitoon pitää sitoutua. Jos hoito unohtuu, voi saada kehotuksen korjata puutteet. Jos sitä ei noudata, menettää palstan.

3. Suunnittelu on puoli puutarhaa

Jo suunnitteluvaiheessa ratkaistaan, tuleeko puutarhasta helppo vai työläs ja kukkiiko puutarha läpi kesän.

  • Valitse kasvit sen mukaan haluatko helppohoitoisen puutarhan vai jaksatko koko kasvukauden vaalia vaativia kasveja.
  • Jos haluat kukkivan puutarhan valitse lajikkeita niin, että kukkaloisto alkaa varhain keväällä vaikka narisseilla, helmililjoilla ja orvokeilla ja jatkuu myöhään syksyyn vaikka punatähkällä, kultapallolla tai nauhuksilla ja syysastereilla.
  • Maaperä ja ilman suunta rajaavat mahdollisuuksiasi. Onko multa hiekkaista, savista vai multavaa. Varjot ja päivänpaisteen paikat asettavat omat ehtonsa. Paljon aurinkoa vaativia kasveja on turha laittaa varjoon.
  • Puutarhuriksi oppiminen vie vuosia. Itselleen kannattaa olla armollinen. Moni nauttii nimenomaan omatoimisuudesta, ja siihen pakettiin kuuluvat niin erehdykset kuin onnistumisetkin.

4. Oikaise puutarhaonneen

Hoitamaton puutarha ahdistaa ja muistuttaa tekemättömästä työstä. Onko mitään keinoa päästä helpolla?

Perhosia voi houkutella puutarhaan kasvattamalla niiden suosimia kukkasia.

  • Puutarha-ahdistukseen kannattaa suhtautua vakavasti, koska hoitamattomana se saattaa johtaa puutarhan villiintymiseen – mikä lisää ahdistusta entisestään.
  • Aloita puutarhan kitkeminen jo toukokuussa, jolloin maassa on vielä kosteutta ja rikkaruohojen juuret irtoavat helpommin. Heinäkuussa kitkeminen onkin jo paljon työläämpää.
  • Suosi kasveja, joiden alla rikkaruohot menehtyvät. Tähän sopivat maanpeittokasvit, kuten rentoakankaali. Laiskan puutarhurin suosikkeja ovat myös kasvit, jotka pärjäävät vähällä hoidolla ja silti kukkivat vuodesta toiseen. Tällaisia ovat perannat ja erityisesti perinnekasvit, vaikkapa akileijat ja illakot.
  • Tiesitkö, että puita ja pensaita ei tarvitse välttämättä leikata? On ihan riittävää, että katkot vain kuivuneet oksat.
  • Laiskan kitkijän kannattaa käyttää katteita, esimerkiksi heinää tai ruohosilppua. Ne auttavat maata pitämään kosteuden ja vähentävät selvästi kitkemisen tarvetta. Lisäksi ne houkuttelevat matoja, jotka pitävät maan kuohkeana. Jos puutarhaan ilmaantuu etanoita, on ruohosilpusta luovuttava.
  • Tuholaisia voi torjua kasvitarhassa harsoilla kasvukauden alussa.

Pieniä ideoita

  • Houkuttaako ajatus perhosista puutarhassa? Perusta perhosbaari. Laita pesusieni tyhjään purkkiin ja kaada siihen punaviinin ja hunajan sekoitusta. Se houkuttaa myös mehiläisiä; oiva keino kutsua pölyttäjät omena- ja kirsikkapuun kimppuun. Myös monet kukat, kuten punahatut ja sinipallo-ohdakkeet sekä mäkimeirami ovat perhosten mieleen.
  • Jos tilaa on vähän, istuta keväiset kukkasipulit pensaiden ja puiden juurille.
  • Kohopenkki on hyvä idea perannoille. Se auttaa niitä selviämään alkukeväästä, jolloin maa on roudassa ja vesi jää seisomaan juurille
  • Milloin ruukkupuutarha vaatii kastelua? Kopauta ruukun kylkeä. Opit kuulemaan, milloin multa on kuivaa. Kosteana multa täyttää ruukun kokonaan eikä kopauksesta kuulu kuin vaimea ääni.
  • Milloin on aika lannoittaa lisää? Kun kukinta laantuu tai lehdet käyvät vaaleiksi.
  • Kannattako lehdet haravoida syksyllä? Ei välttämättä. Ne voi ajaa ruohonleikkurilla silpuksi, ja madot hoitavat sotkun pian ruohikon sekaan. Siellä lehdet lannoittavat nurmikkoa.

Lisävinkkejä:
Leena ja Heikki Luoto: Lomailijan puutarha. Tammi 2012.
Rea Peltola, Vesa Koivu: Jokanaisen puutarhakirja, Wsoy 2012.
Eva Robild, Görgen Persson: Perennat kotipuutarhassa, Otava 2012.
Tuulia Aho, Minna Kurjenluoma: Puutarhan aika. Wsoy 2012.

Teksti: Kotilääkärin toimitus

28.4.2012 klo 6:00

Jätä kommentti

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

 

Kotilääkäri

Elinvoimaa joka päivään!

5 nroa vain 35 €+2 lahjaa

Tilaa lehti

 

Toimitus

Puh. (09) 15661
Fax. (09) 1566 6762
Postiosoite: Kotilääkäri, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia
Sähköposti: kotilaakari@otavamedia.fi

 

Tee osoitteenmuutos »

Anna palautetta »

 

 

Kotilieden puutarhajutut

  • Kuunliljojen jakaminen virkistää kasvua

    Kuunliljojen jakaminen virkistää kasvua

    Kuunliljat kaipaavat välillä jakamista, ja silloin niistä ......

Uusimmat kommentit

Puutarhakeskusteluissa