Ellit

Ellit onnittelee nimipäiväsankareita:

Sami, Samuli, Samu, Samuel

Allergisen pintaremontti

Kun huomaa, että reagoi herkästi uusille rakennusmateriaaleille ja niiden hajuille, voi jopa tavallinen pintaremontti käydä kiperäksi.

Allergisen remontti

Maalinkäry ja uuden muovimaton haju ärsyttävät varmasti jokaista, mutta osalle meistä ne ovat suorastaan vaarallisia. Herkistyneen ihmisen elimistö voi reagoida niin voimakkaasti, että hengitys salpautuu eikä uudessa kodissa olemisesta tule mitään.

– Mikään materiaali ei ole päästötön. Jopa kipsilevystä ja kotimaisesta puusta lähtee päästöjä ilmaan, kertoo Allergia- ja astmaliiton korjausneuvonnan päällikkö Tuula Syrjänen.

Parasta, mitä voi tehdä, on valita rakennusmateriaaleiksi M1-luokiteltuja tuotteita. M1 on Rakennustietosäätiön luokitus, joka annetaan vasta VTT:n tutkimusten jälkeen vähäpäästöisiksi todistetuille rakennusmateriaaleille.

Tutkimuksessa selvitetään materiaalista haihtuvat orgaaniset yhdisteet, eli VOC-yhdisteet, formaldehydi, ammoniakki, karsinogeeniset aineet sekä haju. Näille kaikille on annettu raja-arvot, jotka materiaalin pitää alittaa.

M1 ei siis tarkoita, etteikö materiaalista lähtisi päästöjä, ne vain alittavat sovitut raja-arvot. Niinpä pahasti herkistyneet voivat reagoida myös M1-luokitelluille tuotteille.

Mikä merkitys M1:llä sitten on?

– Mielestäni jokaisen kannattaa suosia remontissa niitä, vaikkei olisi erityisen herkistynyt tai allerginen. Niistä lähtee selkeästi vähemmän päästöjä kuin muista vastaavista tuotteista; miksi ottaisi kotiinsa turhia käryjä yhtään enempää kuin on välttämätöntä?

Lisäksi M1-luokitus on ohjannut valmistajia kehittämään entistä vähäpäästöisempiä materiaaleja, mikä on kaikkien kuluttajien etu.

M1-tuotteita löytyy niin maaleista, parketeista, laminaateista kuin muovimatoista ja tapeteistakin.

– Esimerkiksi keittiökalusteille luokitusta ei ole vielä. Pitäisi olla. Eihän se riitä, että kaikki muu on tehty vähäpäästöisesti, mutta sitten kotiin tuodaan uusi keittiö, josta lähtee paljon päästöjä.

Laiha lohtu on, että ajan myötä päästöjen pitoisuudet tasaantuvat. Usein jo puolen vuoden kuluttua päästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Nyrkkisääntö on, että uusista materiaaleista lähtee eniten päästöjä. Vastikään remontoidussa kodissa kannattaa Syrjäsen mielestä käyttää ilmanvaihtoa tehostetusti ja tuulettaa runsaasti. Se auttaa jonkin verran.

– Tilanne on sama, kun tuo kotiin vaikka uuden patjan ja avaa sen muovikääreen: patjasta lähtee voimakas haju. Jos vaan voi, kaikkia uusia huonekaluja kannattaa tuulettaa.

Vähän kerrallaan

Miten herkistyneen sitten kannatta suunnitella kotinsa pintaremontti, kun ei voi varmuudella tietää, tuleeko reagoimaan uusille pintamateriaaleille, vaikka ne olisivatkin M1:stä.

– Yksi vaihtoehto on tehdä pieni osa, vaikka yksi seinä kerrallaan, ja tulettaa voimakkaasti sen jälkeen. Mitä enemmän uutta pintaa tulee kerralla, sitä enemmän päästöjä on sisäilmassa.

Entä auttaisiko materiaalien valinnassa, jos ostaisi kokeeksi pienen palan vaikka lattiapäällystettä kotiin testatakseen, miten siihen reagoi? Syrjäsen mielestä idea ei toimi.

– Pienestä palasta ei lähde niin paljon päästöjä kuin koko huoneellisesta, eli lopputulosta on vaikea päätellä. Voi olla, että et reagoi siihen pieneen palaan, mutta koko huoneelliseen reagoitkin.

Herkistyneen ei kannata maalata itse. M1-luokitus on annettu vain kuivalle pinnalle, ja juoksevasta maalista lähtee luonnollisesti paljon enemmän päästöjä. Voi kysyä, kannattaako herkistyneen osallistua remontin tekoon muutenkaan, sillä suoraan kääreistä avatuista materiaaleista päästöjä pöllähtää eniten.

Entä, jos on muuttamassa aivan uuteen kotiin? Siihen ei Syrjänenkään keksi hyvää ratkaisua

– Ehkä todella herkistyneen ei kannata muuttaa aivan uuteen asuntoon. Parempi olisi, jos asunto olisi jo vuoden vanha.

Entäs Joutsenmerkki?

Äskettäin markkinoille tulivat ensimmäiset Joutsenmerkin saaneet sisämaalit, jotka sopivat esimerkiksi keittiönkaappien maalaukseen. Joutsenmerkin kerrotaan olevan turvallinen valinta käyttäjälle. Kumpaa herkistyneen kannatta valita M1:tä vai Joutsenmerkkiä?

Tuula Syrjänen kertoo, että Joutsenmerkki on ensisijaisesti ympäristömerkki. Sen kohdalla otetaan huomioon tuotteen koko elinkaari maalin valmistuksesta tyhjän purkin hävittämiseen. M1:ssa on sen sijaan keskitytty sisä-ilmaan tuleviin päästöihin. Osittain ne kertovat samoista asioista, mutta herkistyneelle M1 on täsmävalinta.

Esimerkiksi Joutsenmerkittyyn maaliin ei saa lisätä haihtuvia aromaattisia hiilivetyjä eli VAH-yhdisteitä. Ne ovat vain osa haihtuvista orgaanisista yhdisteistä, eli niistä VOC-yhdisteistä, joita rajoitetaan M1:ssä.

Myös Joutsenmerkissä rajoitetaan formaldehydin käyttöä, mutta sen yhteydessä ei puhuta mitään tuotteesta lähtevistä hajuista eikä ammoniakista, kuten M1:n kohdalla.

Kolme konstia kotiin

Uusi tekniikka tuo uusia mahdollisuuksia huolehtia kodin sisäilmasta.

Tikkurilan Akrostop-eristyspohjamaali estää nikotiinin ja noen hajuja pääsemästä sisäilmaan. Lisäksi se peittää tussinjäljet ja kuivuneet vesitahrat. Maali on M1-luokiteltu.

Platon ilmastoitu lattia poistaa betonilattioista ilmanpoiston kautta sekä kosteuden että hajuja niin, että ne eivät pääse huonetiloihin. Tuulettuva lattiaratkaisu on teknisesti vaativa. Se sopii ratkaisuksi esimerkiksi silloin kun ei ole mitään muuta keinoa päästä eroon maaperästä rakennukseen nousevasta kosteudesta.

Mikrokuituliina siivouksen paras apuri; sen kanssa ei tarvita puhdistusaineita. Puhdas sisäilma on hajuton: ei sitruunan- eikä kukkaistuoksuinen. Wc-tuoksuja on turha käyttää: ne vain peittävät hajun toisella hajulla ja lisäävät kemikaalien määrää ilmassa.

Mitä valita?

M1-luokiteltuja tuotteita on olemassa kaikkiin rakentamisen vaiheisiin. Se, mikä jää pintaan on tärkeintä: siitä haihtuu sisäilmaan eniten päästöjä.

Päästöjen kannalta ei ole väliä, valitseeko vaikkapa lattiamateriaaliksi parketin, laminaatin vai muovimaton, kunhan ne kaikki ovat M1-Luokiteltuja.

Märkätiloihin saa käyttää vain niihin tarkoitettuja tuotteita. Kuivien tilojen materiaalit eivät kestä kosteusrasitusta – siinä M1-merkintä ei auta.

Maali voi mainostaa itseään perinnemaalina, mutta se ei kerro maalin päästöistä yhtään mitään, jos sillä ei ole M1-luokitusta. Tervakin on perinnetuote, ja myrkyllinen kuin mikä.

M1-tuotteisiin rinnastetaan pinnoittamattomina tiili, luonnonkivi, keraaminen laatta, lasi, metalli sekä kotimaisesta puusta valmistetut laudat ja hirret. Eli herkistyneen kannattaa suosia niitä. Tosin tuoreen puun päästöt voivat ylittää M1-raja-arvot; kannattaa taas haistella.

Asiantuntijana Allergia- ja astmaliiton korjausneuvonnan päällikkö Tuula Syrjänen

Teksti: Marja Aalto

16.6.2012 klo 8:05

Jätä kommentti

Kirjoita kommentti! (1 kommenttia)

liian yliherkkä (vierailija) 2.4.2014 23.07

Hei, kommentoisin tuohon jossa on lueteltu m1-tuotteisiin rinnastettavia materiaaleja. Eli keraaminen laatta. Joo on varmasti vähäpäästöinen mutta tietääkseni laatoitusta ei voi toteuttaa ilman saumausainetta. Itse epäilen vahvasti olevani yliherkkä saumausaineelle, jota meillä on lattiassa ja takassa. Lattialämmityksen ollessa isommalla tai lämmitämme takkaa, jotain yliherkistävää alkaa erittyä huoneilmaamme ja tulen sairaaksi.

Osaako kukaan sanoa, mikä on se aineosa saumausaineessa, joka voisi olla oireiden takana?

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

 

Kotilääkäri

Elinvoimaa joka päivään!

5 nroa vain 35 €+2 lahjaa

Tilaa lehti

 

Toimitus

Puh. (09) 15661
Fax. (09) 1566 6762
Postiosoite: Kotilääkäri, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia
Sähköposti: kotilaakari@otavamedia.fi

 

Tee osoitteenmuutos »

Anna palautetta »

 

 

 

Maalla
4 nroa 26 €

+ valitsemasi tilaajalahja

Tilaa lehti

 

 

Deko
4 kk 20 € + Lume-valaisin

Tilaa lehti

 

Sisustuskeskusteluissa nyt