Ellit

Ellit onnittelee nimipäiväsankareita:

Olga, Oili

Saunassa yhdistyvät perinteet ja trendit

Sauna on tuhansia vuosia vanha ja silti trendikäs. Tutut perinteet elävät uusien saunomismuotojen rinnalla. Yhä uudet sukupolvet pohtivat, kuuluuko vihta sitoa raudus- vai hieskoivusta ja miten morsian kylvetetään.

Saunatarvikkeita
Kuva: Jorma Martstio/Kuvaryhmä/SKOY

Esi-isillämme ei ollut mielessä kiireistä irtautuminen, kun he lämmittivät maakuoppasaunaansa tuhansia vuosia sitten. Saunomisen taustalla olivat vuosisatojen ajan varsin käytännölliset syyt: maaseutu-oloissa saunan lauteet olivat todennäköisesti yhteisön hygieenisin sisätila, ja sauna sijaitsi sopivasti erillään muiden pihapiirin rakennusten hälinästä. Se oli paras paikka synnyttämiseen ja sairaiden hoitamiseen. Suomalaiset sananlaskut kertovat vahvasta uskosta saunan parantavaan vaikutukseen.

Pitkään sauna oli uudistilojen ensimmäinen asumus, ennen kuin varsinainen pirtti oli saatu rakennettua valmiiksi. Saunassa valmistettiin maltaita ja Länsi-Suomessa myös palvattiin lihaa.
Saunomiseen on aina liittynyt myös puhdistautuminen henkisessä mielessä. Se korostui juhlapäivien aattoina. Esimerkiksi morsiusparin oli tärkeää olla puhdas, kaunis ja terve uuteen elämänvaiheeseen astuessaan.

Hääaaton saunomiseen kuuluivat monin paikoin maaseudulla vielä 1900-luvun alkupuolella erityiset tavat ja taiat. Niillä varmistettiin avio-onni ja lapsilykky, heitettiin vanhat painolastit menemään ja karistettiin kateellisten kaunat. Morsiussaunassa mukana oli ystävätärjoukko tai tehtävään pyydetty vanhempi nainen. Sauna koristeltiin lehvin ja havuin.
Pohjois- ja Itä-Karjalan ortodoksiseuduilla morsiussaunassa eli neitsytkylvyssä hyvästeltiin huolettomat tyttöajat itkuvirsiä veisaten.

Morsiamen kylvetys — Nokkosia lauteilla

Morsianten kylvetykseen häiden aattona on perinteisesti liittynyt monia rituaaleja.

  • Jos morsian ja sulhanen saunovat yhdessä, se tehdään morsiamen kotona. Lopuksi sauna kierretään kolmesti ympäri soihtu kädessä ja saunan uuniin heitetään hopeakolikko. Näin varmistetaan tulevan avioparin rikkaus.
  • Hääparin täytyy vihtoa toistensa vastoilla. Näin taataan aviosopu ja uskollisuus.
  • Morsiamen ja sulhasen ihoa pitää hieroa saunassa suolalla ja jauhoilla. Suolalla puhdistetaan vanhat synnit ja jauho valmistaa tulevaan elämään.
  • Morsianta kylvettävistä ystävättäristä se, joka pääsee ensimmäisenä istumaan morsiamen paikalle lauteille tai saa siepattua hänen vihtansa, pääsee seuraavana naimisiin.
  • Lauteille tai vihtaan voidaan laittaa nokkosia tai ohdakkeita, jotta morsian saisi esimakua avioliiton varjopuolista.
  • Kun morsiamen vaatteet käännetään nurin päin hänen saunoessaan, nähdään, suuttuuko hän helposti.
  • Saunomisen jälkeen vihta heitetään saunan katolle. On hyvä enne, jos se pysyy siellä.

Haltijoiden koti

Entisaikoina saunassa uskottiin asuvan haltijoita, tulen väkeä, jotka karkottivat muiden väkien aiheuttamia sairauksia eli vihoja. Uidessa saatua veden väen aiheuttamaa sairautta, veden vihaa, hoidettiin saunassa. Jos sauna lämmitettiin salamaniskun pirstomilla puilla, siellä uskottiin saatavan voimaa ukkosen väeltä. Eri puulajien käytöllä saunan lämmityksessä oli maagisia tarkoituksia, samoin erilaisilla vihdoilla.

Saunaa on pidetty myös saunatontun kotina. Tonttu oli saunan haltija ja suojelija, joka hyvin kohdeltuna varjeli saunaa ja tuotti onnea sen omistajalle. Saunassa ei saanut kiroilla tai muuten käyttäytyä sopimattomasti. Kansanperinteen mukaan saunaan ei pidä mennä liian myöhään lauantai-iltana. Ilmeisesti silloin on ajateltu vainajien henkien saunovan.

Saunavasta ja -kiulu. Kuva: Jorma Marstio/Kuvaryhmä/SKOY
Kuva: Jorma Marstio/Kuvaryhmä/SKOY

Vihdan sitominen — Vaihtelua saunahetkeen

Kuuluuko vihta sitoa raudus- vai hieskoivusta? Kummallakin on kannattajansa. Rauduskoivua pidetään paremmin kylpemistä kestävänä. Jos saunaan haluaa voimakkaan koivuntuoksun, kannattaa vihdan keskiosaan piilottaa muutama hieskoivun oksa.

Saunavihdan voi tehdä myös aivan muista kuin koivun oksista. Lehmusvihta pehmentää ihoa ja haapavihdalla vihtominen rentouttaa. Haavassa on vahva tuoksu, joten pari oksaa koivuvihtaan yhdistettynä riittää. Pajunoksilla vihtomisen uskotaan tekevän ihosta kimmoisamman ja poistavan särkyjä.

Sisukas saunoja sitoo vihtaansa katajanoksia pintaverenkierron elvyttämiseksi ja kipujen lievittämiseksi. Kuuma vesi pehmentää neulasia, mutta katajalla vihtominen käy silti mikrokuppauksesta.

Voit sitoa vihtaan siankärsämöä, joka puhdistaa kehosta kuona-aineita. Nokkonen parantaa pintaverenkiertoa, ravitsee ihoa ja lievittää kipuja. Polttavuus häviää kuumennettaessa tai kuivattaessa.

Vihtaa haudotaan vartin verran kuumassa vedessä ennen käyttöä. Vartalon annetaan rauhassa lämmetä ennen vihtomista, jotta ihohuokoset ehtivät avautua.

Lähteet:
Virpi Raipala-Cormier: Luonnonkaunis (WSOY 2004).
Visitsauna.fi
Sauna.fi
Naimisiin.info

Teksti: Lilli Berghäll

29.6.2012 klo 8:05

Jätä kommentti

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

 

Aitoa elämää

4 nroa 26 € + valitsemasi tilaajalahja

Tilaa lehti

 

Toimitus

Puh. (09) 15661
Fax. (09) 147 724
Postiosoite: Maalla, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia
maalla@otavamedia.fi

 

Tee osoitteenmuutos »

Mediatiedot »

 

 

FacebookTykkää Facebookissa

 

 

Maalla
4 nroa 26 €

+ valitsemasi tilaajalahja

Tilaa lehti

 

 

Deko
4 kk 20 € + Lume-valaisin

Tilaa lehti

 

Sisustuskeskusteluissa nyt