Anna & Ellit

Paljasjalkajuoksu – Uusin juoksuvillitys

Paljain jaloin juostessa jalkaterän pienet lihakset vahvistuvat. Samalla tasapaino paranee. Mutta satuttaako siinä jalkansa?

Paljasjalka juoksu

Vuosi vuodelta juoksutossujen teknologia on muuttunut yhä hurjemmaksi hifistelyksi, jossa iskunvaimennukset ja pronaatiotuet ovat kehittyneet äärimmilleen. Nyt sanotaan, että tämä kaikki onkin turhaa, kenties jopa haitallista. Muotiin on tullut paljasjalka- eli barefoot-juoksu.

Urheilutossujen maailmassa alkoi muutos, kun Harvardin yliopiston professori Daniel Lieberman teki vuonna 2010 tutkimuksen, jossa vertaili tutkimusryhmänsä kanssa jalan kuormittumista juoksukengillä ja avojaloin juostessa.

– Se osoitti, että kehoon kohdistuva kuormitus on vähäisempi paljain jaloin juostessa kuin juoksukengillä. Kehossa itsessään on iskunvaimennusmekanismeja, jotka pääsevät toimimaan tehokkaasti, kun liikutaan paljain jaloin, jalkaterapeuttien opettaja Pekka Anttila kertoo.

Jalkaterapian ammattilaiselle tuo tieto oli järisyttävä.

Kova isku

Mikä tuetuissa juoksutossuissa sitten on vikana? Anttila aloittaa iskunvaimennuksesta.

Kun 70-luvulla alettiin valmistaa juoksutossuja, joissa oli kantapään alla iskunvaimennus, muutti se askellusta: se mahdollisti juoksuaskeleen, jossa kantapää osuu ensimmäisenä alustaan.

– Jos juokset paljain jaloin, varot luontaisesti kanta-askelta, koska se ei tunnu hyvältä. Juokset mieluummin niin, että askel osuu joko päkiälle tai jalkaterän keskiosalle.

Mitä haittaa kanta-askeleesta voi olla?

– Kantapäähän kohdistuu suuri törmäysvoima. Kantapää ei välttämättä kestä niin kovaa kuormitusta.

Jokaiseen askeleeseen kuuluu luontaisesti kiertoliike. Kanta-askeleessa kiertoliike voi kengän tuetun rakenteen takia voimistua ja nopeutua verrattuna päkiäaskeleeseen.

Kehossa on liikeketju, eli se mitä tapahtuu jalassa, siirtyy sääriin, sieltä reisiin ja eteenpäin. Kun siis jalkaterän kiertoliike eli pronaatio voimistuu, voimistaa se myös säären kiertoliikettä, se vahvistaa puolestaan reiden kiertoliikettä joka välittyy lonkkaan. Ketjun vaikutus ulottuu koko kehoon, mutta toki eniten alaraajoihin.

Juoksijoiden urheiluvammat ovat yleisiä. Niiden syiden etsiminen olikin taustalla, kun Lieberman aloitti tutkimuksensa.

– Eri tutkimuksista riippuen 60–80 prosenttia juoksijoista kärsii vuosittain rasitusvammasta tai muusta alaraajan vammasta. Kun selvästi yli puolella on erilaisia kipuja ja vammoja, haluttiin selvittää, voitaisiinko tehdä jotain toisin.

Tukeva kenkä passivoi

Huipputossujen aiheuttamat haitat eivät jää pelkästään kanta-askeleeseen.

– Paksu kengänpohja passivoi jalkaterää, sen lihastoimintaa, hermolihastoimintaa ja asentotuntoa. Jalkapohjan yksi tehtävä on aistia alustaansa ja antaa siitä tietoa keskushermostolle, mikä vahvistaa liiketasapainoa.

Osa ihmisistä tarvitsee kuitenkin tuettuja tossuja.

– Jos ihmisellä on sairauksien tai vammojen takia jalassaan virheasentoja, voivat ne vaatia jalkaa tukevat kengät.

Voimakkaasti iskuvaimennettu tossu passivoi lihastoimintaa eikä jalkaterä kehity niin vahvaksi kuin se voisi olla. Heikot jalkaterän lihakset eivät suojaa jalkaa rasitusvammoilta niin kuin pitäisi.

Anttila huomauttaa, ettei lenkkitossuja voi syyttää kaikesta. Hän näkee työssään Metropolia-ammattikorkeakoulun jalkaterapian poliklinikalla usein, että nykyihmisten jalkaterät ovat liian heikot. Anttilan mukaan se johtuu myös liikkumattomuudesta.

– Arkiliikunta on vähentynyt. Se vaikuttaa kaikkeen lihaskuntoon – yhtä lailla myös alaraajojen lihaksiin.

Tarvitaanko tossuja lainkaan?

Yhtäkkiä markkinoille on tullut joukko paljasjalkatossuja vastareaktiona tuetuille tossuille. Mutta tarvitaanko niitä? Eikö saman ajaisi, että kävelisi aidosti ilman kenkiä, ihan vaan paljain jaloin?

– Toki. Tiedän Keski-Euroopassa paljon ihmisiä, jotka kävelevät paljasjaloin. Sitten pitää kuitenkin varoa lasinsiruja ja neuloja. Kengän tehtävä on suojata jalkaa teräviltä esineiltä, muttei rajoittaa sen toimintaa.

Riittäisikö perinteinen, ohutpohjainen tennistossu?

– Jos ne eivät rajoita jalkaterän toimintaa ja istuvat hyvin, Anttila vastaa.

Sitähän ne juuri eivät tee; ensimmäisenä tulevat mieleen rakot jaloissa.

Hyvä paljasjalkakenkä pysyy paikoillaan niin, ettei jalka liu sen sisällä.

Rauhallinen aloitus

Pekka Anttila varoittaa, ettei tavallisista, tuetuista juoksutossuista kannata siirtyä suinpäin barefoot-tossujen käyttäjäksi.

– Jalkaterä ei ole tottunut sellaiseen askellukseen eikä kestä yhtäkkiä sitä kuormitusta. Riskinä on jalkapöytäluun rasitusmurtuma eli marssimurtuma, jalkaterän etuosan kiputiloja ja akillesjänteen sekä pohkeen kiputiloja.

Uuteen askellukseen totuttelussa kannattaa käyttää aikaa. Anttila ehdottaa, että ensimmäiset pari viikkoa ihan vain kävelisi barefoot-tossuilla puolisen tuntia päivässä. Jos välttämättä haluaa heti juosta, kannattaa ensimmäiset lenkit pitää lyhyinä.

Aktiivijuoksijat saattavat pelätä, että vauhti hidastuu paljasjalkajuoksussa. Anttila väittää, että käy päinvastoin.

– Kun kantajuoksussa kanta osuu maahan, vauhti hidastuu ja siitä on kiihdytettävä uudelleen. Kun askel osuu keskelle jalkaterää, juoksun vauhti säilyy tasaisena. Se voi olla jopa energiatehokkaampaa.

Juoksukoulussa paljain jaloin

Kokeilimme juoksukoulussa, miten saadaan paljasjaloin juoksu eli luonnollinen juoksu kulkemaan.

Juoksukoulun vetäjä, personal trainer Sami Obele näyttää kuvaamiaan videonpätkiä meistä juoksukoululaisista. Heti alkajaisiksi on heitetty tossut nurmelle ja juostu kentän ympäri asfaltilla. Mitä ihmettä! Juoksen kantapäät edellä, kuten tavallisilla tossuilla, vaikka varoin tekemästä niin.

– Keho huijaa meitä. Siksi on tärkeää, että juoksu kuvataan, Sami kertoo.

Jokainen askel täräytti kroppaa ikävästi. Samin puheesta ymmärrän, että saisin rasitusvamman, jos jatkaisin juoksemista paljain jaloin vanhalla tekniikalla. Nyt siis pitää ladata lihasmuistiin jotain aivan uutta.

Aloitetaan jalan liikkuvuusharjoituksilla. Käännetään isovarvas eri suuntaan jalan alla kuin muut varpaat. Jalkateräni on niin jäykkä, että varpaita pitää auttaa kädellä enkä meinaa silti onnistua. Opettajalle näky on tuttu: on käytetty liian pieniä kenkiä.

Sitten kyykitään ja hypitään. Jos tasahyppyjä tehdessä liikkuu paikaltaan, kertoo se asentovirheestä. Siirryn eteenpäin. Leuka on kuulemma liian edessä. Paljain jaloin juostessa ei saa olla etukenossa, vaan vartalo pidetään suorassa. Siksi leukakaan ei saa vetää eteenpäin.

Hypitään vielä tasajaloin ylös penkille ja alas. Se kehittää joustavuutta. Sen jälkeen huomaan, että kävelyyn on tullut uutta joustavuutta. Askel alkaa rullata.

Haetaan kolmea tärkeää: ryhtiä, rentoutta ja rytmiä. Siksi juoksemme kroppa suorana ympäri asfalttikenttää metronomin tikityksen tahdissa. Yritän varoa lasinsiruja ja siksi katse liukuu pitkin asfalttia sen sijaan että katsoisin suoraan horisonttiin.

Kolmituntisen juoksukoulun päätteeksi huomaan, että vaikka varpaat ja päkiät aristavat, olen juossut pitkän aikaa asfaltilla paljain jaloin eikä sattunut yhtään. Onneksi ei tullut haavojakaan.

 Lisätietoja: VIVOBAREFOOT ja CompactFit

Teksti: Marja Aalto

14.7.2012 klo 6:00

Jätä kommentti

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

 

Kotilääkäri

Elinvoimaa joka päivään!

5 nroa vain 35 €+2 lahjaa

Tilaa lehti


 

 

Toimitus

Puh. (09) 15661
Fax. (09) 1566 6762
Postiosoite: Kotilääkäri, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia
Sähköposti: kotilaakari@otavamedia.fi

 

Tee osoitteenmuutos »

Anna palautetta »

SEURAA MEITÄ!

FacebookInstagramPinterestTwitterRSS

TILAA UUTISKIRJE

Tilaa uutiskirjeemme ja saat kerran viikossa sähköpostiisi uusimmat artikkelimme, testimme ja kilpailumme.
 


 

YHTEISTYÖSSÄ

  • Himalaya Herbals

  • Kiinalainen horoskooppi 2015

  • Voita oma aitio esitykseen!

KOMMENTIT

KESKUSTELUISSA