Ellit

Ellit onnittelee nimipäiväsankareita:

Sinikka, Sini

Gluteeniton ruokavalio villitsee maailmalla

Karppausbuumin myötä moni kiinnostui gluteenittomasta ruokavaliosta. Useimmat eivät hyödy gluteenittomuudesta, mutta keliakian lisäksi on olemassa vaiva nimeltä gluteenisensitiivisyys.

Gluteeniton ruokavalio

”Unohtakaa karppaus, nyt tulee gluteenittomuus”, julisti moni media vuodenvaihteessa. Gluteenittomuuden nimeen vannoivat haastatteluissa sellaiset megatähdet kuin Gwyneth Paltrow ja Victoria Beckham.

Netin keskusteluryhmissä kohkattiin ja leimattiin perusviljat jopa myrkyllisiksi. Pian moni lääkäri varoitti: vain keliakikot hyötyvät gluteenittomuudesta.

Aivan näin yksioikoinen asia ei kuitenkaan ole. Tämän vuoden helmikuussa nimekäs kansainvälinen tutkijaryhmä julkisti konsensuslausuman siitä, että sellainen vaiva kuin gluteenisensitiivisyys todella on olemassa. Kovin paljon muuta yliherkkyydestä gluteenille ei sitten vielä tiedetäkään.

Lääkärit ja tutkijat ovat pitkään tienneet, että viljat aiheuttavat oireita myös joillekin potilaille, joilla ei ole keliakiaa tai muuta tunnettua sairautta.

Nyt tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että gluteenisensitiivisyydessä on kyse siitä, että ”terve suolisto” reagoi gluteeniin samoilla oireilla kuin keliakikon sairas suolisto.

Moni asiantuntija uskoo, että gluteeniherkkyys on ainakin yhtä yleinen kuin keliakia, jota sairastaa 1–2 prosenttia väestöstä. Ainakin osittaisesta gluteenin välttämisestä saattaa hyötyä suurempikin joukko.

Todennäköisesti yli 90 prosentille ihmisistä gluteenittomuudesta ei ole kuitenkaan iloa, pikemminkin päinvastoin. Edelliset luvut ovat vielä pelkkiä arvioita. Toistaiseksi gluteenisensitiivisyys voidaan todeta vain pitkissä ja kontrolloiduissa ruokavaliokokeissa.

Menee vielä pitkään, ennen kuin voi kävellä terveyskeskukseen ja tutkituttaa, kärsiikö yliherkkyydestä gluteenille.

Herkkä suolisto vaivaa monia

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos huomaa viljatuotteiden aiheuttavat ilmavaivoja, ripulia, vatsan turvotusta tai muuta oireilua? Kannattaako kokeilla omin päin, auttaako gluteeniton dieetti vaivoihin?

Ei. Ensimmäisenä pitää nimittäin varmistua siitä, ettei sairasta keliakiaa. Keliakian toteamista taas vaikeuttaa, jos on omin päin ryhtynyt välttämään gluteenia.

Sekin kannattaa huomioida, että keliakia voi puhjeta iän myötä, joten vuosia vanhaan negatiiviseen keliakiatestiin ei voi aina luottaa.

Lääkärin tutkimuksissa voidaan havaita myös vilja-allergiat ja tulehdukselliset suolistosairaudet kuten Crohnin tauti. Jos vatsavaivojen takaa ei löydy mitään varsinaista sairautta, lääkäri todennäköisesti diagnosoi ärtyvän suolen oireyhtymän.

Se on vaaraton mutta kiusallinen ja joskus pahastikin tavallista elämää haittaava vaiva. Välillä ärtyvä suoli ilmenee turvotuksena, kipuina tai tukalana tunteena vatsassa. Välillä se taas vaivaa ripulina tai ummetuksena. Oireet vaihtelevat usein, ja välillä niitä ei ole lainkaan.

Ärtyvä suoli on hyvin yleinen ongelma. Siitä kärsii noin 10–15 prosenttia suomalaisista, naiset miehiä useammin. Vaivan yleisyys onkin ehkä suurin syy siihen, miksi gluteenittomuudesta tuli hetkeksi kohkatuin ruokatrendi. Ärtyvän suolen oireyhtymän taustatekijöitä ei nimittäin juuri tunneta.

Todennäköistä onkin, että kaikki oireyhtymädiagnoosin saaneet eivät kärsi samasta ongelmasta, vaan sen oireiden aiheuttajina voi olla monenlaisia huonosti tunnettuja vaivoja – osalla juuri gluteenisensitiivisyys.

Gluteeni ei ole ainoa syy vatsavaivoihin

Gluteeni on proteiiniseos, jota on vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Keliakikoiden oireet johtuvat nimenomaan gluteenista, ja heidän pitää luopua täysin kaikesta gluteenia sisältävästä. Muutoin keliakioiden tulee pyrkiä noudattamaan mahdollisimman normaalia ruokavaliota.

Muista syistä johtuvien vatsavaivojen ehkäisy onkin monimutkaisempaa. Gluteeni ei nimittäin ole ainut viljan ainesosa, jonka tutkijat ovat havainneet aiheuttavan oireita osalle ärtyvästä suolesta kärsiville.

Mahdollisia vatsavaivojen aiheuttajia ovat esimerkiksi viljojen sisältämät fruktaani ja inuliini. Pahin suolistonärsyttäjä voi olla myös täysin viljatuotteisiin liittymätön asia. Esimerkiksi ksylitoli ja sorbitoli aiheuttavat vatsavaivoja monille ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiville.

Herkkävatsaisen kannattaakin kuunnella kehoaan tarkasti. Yksinkertaisia ruokavalion muutoksia voi hyvin kokeilla omin päin. Jotakuta auttaa luopuminen makeutusaineista, toisen kannattaa pistää ruisleipä ja sipuli pannaan.

Sen sijaan isoa ruokavalioremonttia, esimerkiksi siirtymistä gluteenittomuuteen, ei kannata tehdä omin neuvoin. Kotimaisia viljoja ei turhan takia pidetä hyvänä perusravintona. Erityisesti täysjyvävilja on tärkeä kuidun, proteiinin, magnesiumin, sinkin, raudan ja B-vitamiinien lähde.

Terveellisen ruokavalion voi rakentaa myös ilman gluteiinin lähteitä vehnää, ohraa ja ruista, mutta se kannattaa tehdä lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa.

Samalla tulee kartoitettua sekin, onko omien oireiden todennäköisin syy gluteeni vai kuitenkin jokin muu.

Gluteenitonta vaihtelua

Vaikka valtaosalle ihmisistä gluteeniton dieetti on turha, vaihtelun vuoksi voi olla hauska kokeilla gluteenittomia viljoja ja viljan korvikkeita. Ne ovat terveellistä ja monipuolista ravintoa siinä missä perusviljatkin.

Hirssi oli tärkeä viljelykasvi Kiinassa jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua. Nykyisin hirssiä viljellään pääasiassa Itä- ja Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Hirssiä voi käyttää riisin tavoin ruuanlaitossa. Hirssihiutaleista voi esimerkiksi keittää puuroa tai paahtaa mysliä.

Tattaria viljellään ympäri maailmaa, myös Suomessa. Keitettyjä tattarinjyviä voi tarjota riisin tavoin ruoan lisäkkeenä. Jyvistä voi myös tehdä puuroa kattilassa tai uunissa. Tattarijauho sopii hyvin leipomiseen.

Kvinoa on tuhansia vuosia vanha viljelykasvi Etelä- ja Väli-Amerikasta. Se ei ole heinäkasvi kuten viljat, mutta sitä käytetään ruoan valmistuksessa viljojen tapaan. Kvinoaa voi käyttää esimerkiksi riisin tai kuskusin korvikkeena. Kvinoassa erityisen paljon proteiinia (noin 15 %) ja aminohappoja.

Amaranttikin on tuhansia vuosia vanha väliamerikkalainen ruokakasvi. Kvinoan tavoin amarantti ei ole vilja- vaan putkilokasvi, mutta sitä voi käyttää viljojen tavoin ruoanlaitossa ja leivonnassa. Amarantti sopii esimerkiksi pannu- ja pataruokiin sekä kakkuihin. Amarantti on erittäin hyvä, suunnilleen kvinoan veroinen, proteiininlähde.

Asiantuntijoina: Keliakiatutkija ja gastroenterologi Katri Kaukinen, TAUS ja
ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, Lääkärikeskus Aava, Helsinki.

Teksti: Janne Salomaa

19.6.2012 klo 8:05

Jätä kommentti

Kirjoita kommentti! (3 kommenttia)

Kudostyyooi HLA DQ 2 tai 8 (vierailija) 19.6.2012 18.38

Keliakia on kudostyyppikohtainen sairaus.70% Suomalaisiosta on täysin turvassa keliakialta.Kudostyyppi HLA DQ 2 tai 8 ovat riskiryhmässä.Riskiryhmätesti maksaa 70 euroa .Lääkä'ri Kalle Kurppa tietää siitä.Keliakian pikatesti maksaa vajaa 20 euroa apteekista.Lääkäreitä btai lähetteitä ei tarvita.

Nils23 (vierailija) 19.6.2012 20.07

Gluteeni on yksi viljoja suojaavista antiravinteista.
Muita ovat muut viljaproteiinit ja lektiinit.

Niin hullulta kuin se kuulostaakin, ovat viljat itseään suojelevia kuten myrkkymurattikin on.

telaranta (vierailija) 12.8.2012 15.27

Missä on kaura? Se on gluteeniton! Tosin vain ns. puhdas kaura on sopiva keliaakikoilla, sillä tavallisen kauran sekaan on voinut eksyä muita viljoja. Mutta gluteeniherkkien kannattaa pitää mielessä aivan tuiki tavallinen kaura.

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

 

Kotilääkäri

Elinvoimaa joka päivään!

5 nroa vain 35 €+2 lahjaa

Tilaa lehti

 

Toimitus

Puh. (09) 15661
Fax. (09) 1566 6762
Postiosoite: Kotilääkäri, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia
Sähköposti: kotilaakari@otavamedia.fi

 

Tee osoitteenmuutos »

Anna palautetta »

 

 

Keskusteluissa