Ihmeellinen vihreä

• Kotilääkäri
• vihreät
• vihannekset
• Ihanneminä - paino

Seuraa arvoitus: Istut ravintolassa, ja edessäsi lautasella komeilee pihvi, pippurikastike ja ranskanperunat. Lautasellasi on jotakin hyvin terveellistä. Mitä?

Vastaus: Persiljatupsu. Ylimääräinen pihvinkoriste tulee siirrettyä lähes poikkeuksetta lautasen reunalle. Hyljeksitty tupsu sisältää kuitenkin todennäköisesti jopa tuhansia bioaktiivisia aineita, joista tiede tuntee vasta osan. Emme ehkä koskaan tule saamaan selville, millä mekanismilla ja minkä aineiden voimalla tummanvihreät kasvikset ja lehtivihannekset tarkalleen ottaen suojelevat terveyttämme. Varmaa on ainoastaan se, että ne tekevät niin.

Yksi persiljatupsu ei tietenkään tee kenestäkään terveempää, vaan ruokavalion kokonaisuus ja ravintoaineiden yhteisvaikutus ratkaisevat. Mutta jos haluat lisätä suojaravintoaineiden saantiasi roimasti ja mahdollisimman vaivattomasti, syö vastaisuudessa kaikki vihreä, mitä lautaselta löytyy. Jos tämän lisäksi onnistut vielä hiukan lisäämään tummanvihreän värin määrää ruokaympyrässäsi, olet juuri astunut askeleen kohti sairauksia ehkäisevää ruokavaliota.

Tummanvihreät kasvikset sisältävät A-, C- ja K-vitamiineja sekä suomalaisten murheenkryyniä, foolihappoa, jota ravintomme sisältää varsin niukasti. Tämän lisäksi vihreissä lehtikasveissa on muun muassa rautaa, magnesiumia, kaliumia ja sinkkiä sekä kalsiumia.

Vihreissä lehdissä on myös antioksidantteihin kuuluvia fytokemikaaleja, jotka ovat oikeita ravitsemustutkimuksen kuumia perunoita. Antioksidanttitutkimuksen edistyminen on alkanut viime vuosina paljastaa vihreistä lehdistä salaisuuksia, jotka saattavat auttaa näkemään vähätellyn ”pupunruoan” aivan uudenlaisessa valossa.

Pinaatilla poroosia pakoon

Vihreiden lehtien fytokemikaaleihin kuuluu muun muassa beetakaroteeni, josta muodostuu elimistössä A-vitamiinia, sekä luteiini, jota tarvitaan silmien terveyteen. Karotenoidit suojelevat silmiä, ehkäisevät silmäsairauksia ja saattavat jopa parantaa näkökykyä.

Kaikista hedelmistä ja kasviksista juuri vihreät lehtivihannekset torjuvat diabetesta parhaiten. Jos lisäät niitä yhden annoksen normaaliin päivittäiseen ruokavalioosi, se voi merkitä jopa yhdeksän prosentin pudotusta diabetesriskiin. Samalla saat hyvän rokotteen osteoporoosia vastaan: hiljattain on selvinnyt, että vihreiden lehtivihannesten korkea K-vitamiinipitoisuus voi auttaa parantamaan luun laatua.

Eräässä tutkimuksessa yksi tai useampi annos vihreitä lehtivihanneksia päivässä vähensi lonkkamurtumariskiä peräti 45 prosentilla. Mitä enemmän vuosirenkaita, sitä tärkeämpää on nostaa pinaattia ja parsakaalia lautaselle: seitsemänkymppisillä vähäinen K-vitamiinin saanti saattaa tarkoittaa jopa 57 prosenttia suurempaa lonkkamurtumariskiä.

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vihreät ruoat pienentävät merkittävästi vatsasyövän riskiä, joka on maailman neljänneksi yleisin syöpä. Myös iho-, paksusuoli- ja rintasyövän riski on saatu laskemaan samalla reseptillä.
Mutta selittävätkö antioksidantit todella kaiken tämän, vai sisältävätkö vihreät lehdet jotakin salaista ihmeainetta, joka suojelee meitä sairauksilta?

Lehtivihreän lume

Vihreiden lehtien voimaan uskottiin vahvasti 70-luvulla, jolloin muoti-ilmiöksi noussut raakaruokaliike alkoi juottaa terveysintoilijoille vehnänorasmehua. Mehun uskottiin parantavan jopa kuolemaan johtavia sairauksia. Vaikuttavaksi aineeksi nimettiin lehtivihreä. Lehtivihreä on molekyylirakenteeltaan lähes hemoglobiinin kaltaista, mistä syystä sillä arveltiin olevan monenlaisia terveysvaikutuksia. Lehtivihreästä tuli julkkis ja vehnänoraasta yksi ensimmäisiä superfoodeja. Ihmiset hankkivat joukolla koteihinsa myllyjä, joilla puristettiin tuoreesta vehnänoraasta kaikkivoipaa mehua.

Lehtivihreän ylistys on tehnyt paluun uuden sukupolven foodisti-liikehdinnässä. Blogeissa ja keskustelupalstoilla kehutaan, että vehnänorasjauheesta tehty viherjuoma aiheuttaa ”euforista hyvänolontunnetta”, ”tuo happea elimistöön” ja vaikuttaa elimistössä ”kuin auringonpaiste”. Sen koetaan jopa aiheuttavan riippuvuutta.

Jos perjantaipullon vaihtaa vehnän-orasshottiin, siitä ei taatusti ole haittaa. Teoriaa lehtivihreän terveysvaikutuksista ei kuitenkaan ole pystytty todistamaan, ja vihreillä jauheilla trippailijatkin lienevät vain poikkeuksellisen voimakkaiden lumevaikutusten pauloissa.

Ilmeisesti vihreiden lehtien taika piilee niiden lukemattomissa bioaktiivisissa aineissa, jotka toimivat syöpää ehkäisevästi, vahvistavat immuunipuolustukseen osallistuvien solujen toimintaa ihossa ja suolistossa sekä ehkäisevät tulehduksia.

Tiedemaailmassa yksittäisten aineiden nostaminen jalustalle on kuitenkin jo eilisen heiniä; viime vuosikymmeninä tiede on mennyt ojasta allikkoon tutkiessaan yksittäisiä vitamiineja ja vaikuttavia aineita, joista esimerkiksi beetakaroteeni on jo osoittautunut pillerimuodossa jopa vaaralliseksi.

Tutkijatkin myöntävät, että yksittäisten vitamiinien, viherhiukkasten tai antioksidanttien sijaan ihmeentekijöitä ovat käsittelemättömät, puhtaat ruoka-aineet – viisaan luontoäidin pohjaton lääkekaappi.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen Terveystalo Vaasa ja Tampere.

Teksti: Nina Sarell

Jätä kommentti