Ellit

Ellit onnittelee nimipäiväsankareita:

Olavi, Olli, Uolevi, Uoti

Aika parantaa iskiaksen - 10 kysymystä

Selästä alaraajaan säteilevä iskiaskipu paranee usein itsestään. Liike ja lääke helpottavat oloa.

Aika parantaa iskiaksen

1. Mitä iskiaksella tarkoitetaan?

Iskiaksella tarkoitetaan selästä alaraajaan, etenkin polven alapuolelle säteilevää, hermon ärsytyksestä aiheutuvaa kipua. Välilevytyrä on yleisin iskiasvaivan aiheuttaja. Kipu voi olla niin kovaa, että ihminen ontuu tai joutuu kävelemään etukumarassa.

Aina iskias ei oireile kovalla kivulla, oireet voivat painottua myös lihasheikkouteen tai alaraajan puutumiseen. Iskiaskipu kestää pidempään kuin tavallinen, pelkkään alaselkään rajoittuva kipu, useita viikkoja.

2. Mikä aiheuttaa kivun?

Kipu syntyy, kun välilevyn pullistuma eli välilevytyrä painaa hermojuurta. Rikkoutuneesta välilevystä valuu hapanta, hyytelömäistä nestettä, joka ärsyttää hermoa ja voi aiheuttaa siihen tulehduksen. Spinaalistenoosi eli selkäytimen tai hermojuuriaukon ahtauma on yleinen, ikäihmisten iskiaskivun aiheuttaja.

3. Kuinka yleinen vaiva on?

Kolme neljästä yli 30-vuotiaasta suomalaisesta on kokenut vähintään yhden selkäkipujakson elämänsä aikana, ja heistä joka kymmenes on potenut iskiaskipua. Iskias on useimmiten nuorten aikuisten vaiva. Ihmisen ikääntyessä vaiva vähenee, koska selkäranka jäykistyy. Kaikki iskiaspotilaat eivät päädy lääkäriin, sillä välilevytyrä voi olla pieni ja potilas selviää sen kanssa reseptivapailla särkylääkkeillä.

4. Mikä altistaa iskiakselle?

Selkää kuormittava työ rasittaa selkää - varsinkin, jos työssä joutuu nostelemaan raskaita taakkoja tai työasennot ovat hankalia. Runsas autossa istuminen on riskitekijä sekä istumisen että tärinän vuoksi.

Tupakointi ja ylipaino altistavat iskiakselle. Tupakointi heikentää selän kudosten verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, ihan kuten taudin toinen altistaja eli valtimonkovettumatauti. Ylipaino puolestaan rasittaa selän rakenteita. Iskias kulkee suvuittain, sillä selän rakenteellinen heikkous on perittyä.

5. Mitä tarkoitetaan ratsupaikkaoireyhtymällä?

Ratsupaikkaoireyhtymässä välilevytyrä painuu selkäydintilaan ja vaurioittaa sen rakenteita ja aiheuttaa virtsaummen. Myös ulosteen pidätyskyky voi vaikeutua ja sukupuolielinten ja peräaukon seutu tulla tunnottomaksi. Alaraajojen halvausoireet kuuluvat usein tähän tilanteeseen.

Ratsupaikkaoireyhtymä eli Cauda Equina -syndrooma tulee noin kahdelle prosentille välilevytyräpotilaista. Se vaatii kiireellistä leikkaushoitoa.

6. Kuinka iskias todetaan?

Iskias selviää potilaan haastattelulla ja kliinisellä tutkimuksella, johon kuuluu alaraajojen neurologinen tutkiminen. Alkuvaiheessa ei tarvita kuvantamistutkimuksia. Niihin turvaudutaan, jos vaiva toistuu tai pitkittyy. Magneettitutkimus on hyvä. Sen ongelmana on, että se näyttää myös sellaisia välilevytyriä ja -vaurioita, jotka eivät aiheuta potilaalle oireita eivätkä vaadi hoitoa.

7. Miten iskiasta hoidetaan?

Useimmat aloittavat hoidon reseptivapailla kipulääkkeillä, jotka eivät valitettavasti tahdo auttaa. Lääkärin määräämät voimakkaammat kipulääkkeet helpottavat oloa. Joskus käytetään myös lihaksia rentouttavia lääkkeitä, relaksantteja. Reuman hoitoon tarkoitettuja biologisia lääkkeitä on kokeiltu myös iskiaksen hoitoon, mutta vakuuttavia tuloksia niiden käytöstä ei kuitenkaan ole saatu.

Vuodelepo ei ole tarpeen, tosin voimakas kipu voi sitä vaatia. Niin sanottu psoas-asento lievittää särkyä. Siinä maataan selällään jalat ylhäällä ja taitetaan jalat polvesta 90 asteen kulmaan, esimerkiksi sängyn tai tuolin päälle. Muuten tulisi liikkua kivun sallimissa rajoissa. Kotityöt ja arkipuuhat ovat hyvää hoitoa. Kävely ja uinti luonnistuvat usein iskiaspotilaalta. Kylmähoito eli istuminen tai makaaminen jääpussi kipeän paikan alla helpottaa särkyä.

8. Onko muita hoitomuotoja?

Fysikaalisten hoitojen ja venyttelyn vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä, mutta itse suosittelen niitä tapauskohtaisesti. Akupunktiosta ei ole haittaa, ja jos vaiva pitkittyy, sitä voi toki kokeilla. Manipulaatiohoito voi olla haitallista.

9. Milloin turvaudutaan leikkaukseen?

Suurin osa iskiaksista paranee itsestään, sillä pullistuma kutistuu aikanaan ja samalla oireet häviävät. Kolme neljästä paranee kuudessa viikossa itsestään, osalla menee vähän pidempään.

Vähemmän kuin joka kymmenes potilas joudutaan leikkaamaan. Ratsupaikkaoireyhtymäpotilaat leikataan, samoin nilkan ojentaja- tai koukistajalihaksen etenevästä heikkoudesta ja sietämättömästä kivusta kärsivät. Leikkausta harkitaan myös, jos vaiva kestää pidempään kuin kuusi viikkoa. Leikkaus ei estä vaivaa uusimasta.

10. Voiko iskiasta ehkäistä itse?

Painon pitäminen kurissa ja tupakoimattomuus sopivat ohjeiksi iskiasta karttaville. Pitkäaikainen istumatyö altistaa selkävaivoille, myös iskiakselle. Työn tauottaminen ja hyvä istuma-asento ovat tarpeen, jos työssä pitää istua pitkiä aikoja. Hyvästä lihaskunnosta on etua, liike pitää välilevyjen aineenvaihdunnan kunnossa. Huippukuntokaan ei takaa oireetonta elämää.

Asiantuntijana fysiatrian erikoislääkäri Esa Halonen, Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Teksti: Virve Järvinen

4.6.2010 klo 15:40

Jätä kommentti

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

 

Kotilääkäri

Elinvoimaa joka päivään!

5 nroa vain 35 €+2 lahjaa

Tilaa lehti

 

Toimitus

Puh. (09) 15661
Fax. (09) 1566 6762
Postiosoite: Kotilääkäri, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia
Sähköposti: kotilaakari@otavamedia.fi

 

Tee osoitteenmuutos »

Anna palautetta »

 

 

 

Kotilääkäri
3 kk vain 20 €
+ upea tilaajalahja

Tilaa lehti

 

Terveyskeskusteluissa