Ellit

Ellit onnittelee nimipäiväsankareita:

Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori, Yrjänä

Valkosipulia kutsutaan luonnon antibiootiksi

Voimakastuoksuista valkosipulia joko rakastaa tai inhoaa. Valkosipuli tuhoaa bakteerit, virukset ja sienet. Aromikas rohdoskasvi lisää vastustuskykyä ja tekee hyvää sydämelle.

Valkosipuli

Valkosipuli eli kynsilaukka (Allium sativum) on tuhansia vuosia vanha viljelykasvi, jonka arvellaan olevan lähtöisin Keski-Aasiasta. Sitä on käytetty laajalti sekä mauste- että lääkekasvina. Suomessa viihtyy hyvin esimerkiksi talvivalkosipuli, joka on peräisin Siperian alueelta.

Valkosipuli kasvaa puolen metrin korkuiseksi. Lehdet ovat kapean suikulaiset ja tummanvihreät. Kasvi kukkii heinä-elokuussa, ja kukkien juurelle kasvaa itusilmuja. Varsinainen sipuli muodostuu kynsistä, jotka ovat turvonneita hankasilmuja. Valkosipuli lisääntyy kynsien tai itusilmujen avulla suvuttomasti. Kasvista on jalostettu myös yksikyntinen muunnos.

Valkosipuli sopii monenlaisiin liha- ja kasvisruokiin, leipien ja sämpylöiden mausteeksi sekä pitsaan. Sitä voi myös marinoida tai paahtaa uunissa lisukkeeksi syötäväksi sellaisenaan. Valkosipulin kynsistä voi kasvattaa maukkaita versoja.

Mihin auttaa?

Rohdoskasvina valkosipulilla on ollut monia käyttötarkoituksia. Sillä on hoidettu muun muassa yskää, haavoja, vatsavaivoja, keuhkotautia ja muita tulehdustauteja. Sitä on käytetty myös veren puhdistamiseen, loisten häätöön ja voimia antavana rohtona. Valkosipulilla on ollut jopa myyttisiä ominaisuuksia, sillä sen on uskottu suojaavan esimerkiksi noituudelta ja vampyyreilta.

Nykyään valkosipuli on yksi tutkituimmista rohdoskasveista. Sen varsinainen tehoaine on rikkipitoinen aminohappo, alliini, joka kynnen solukon rikkoutuessa muuttuu allinaasientsyymin vaikutuksesta allisiiniksi. Allisiini antaa valkosipulille sen tunnusomaisen hajun ja maun.

Valkosipulia kutsutaan luonnon antibiootiksi, ja sillä onkin monipuolisia antimikrobisia vaikutuksia. Valkosipulin on todettu tuhoavan niin bakteereja, viruksia kuin sieniäkin, ja sillä on myös kasvainten kasvua hillitsevä vaikutus. Ulkoisesti valkosipulia voi kokeilla kotikonstina esimerkiksi kynsisienen tai lievän ihon hiivainfektion hoitoon. Tulee kuitenkin huomioida, että valkosipuli voi sellaisenaan ärsyttää ihoa, joten sitä on hyvä käyttää esimerkiksi hauteena tai laimennettuna mehuna.

Valkosipulia käytetään myös sydämen ja verisuonien hyvinvointiin. Se ehkäisee verisuonten kalkkeutumista ja eräiden tutkimusten mukaan alentaa veren kohonneita rasva-arvoja. Lisäksi se alentaa veren hyytymistaipumusta ja estää verihiutaleiden sakkautumista, suojaten näin tukkeutumien syntymiseltä.

Valkosipulilla on myös antioksidanttinen vaikutus, joten se ehkäisee pahan LDL-kolesterolin hapettumista. Antimikrobinen vaikutus voi hillitä verisuonten tulehduksia, jotka vaikuttavat tukosten syntymiseen. Valkosipuli laajentaa verisuonia ja voi siten alentaa kohonnutta verenpainetta.

Asiantuntijana dosentti Yvonne Holm, Farmakognosian osasto, Helsingin yliopisto.

Teksti: Anu Holopainen

9.6.2008 klo 16:20

Jätä kommentti

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

 

Kotilääkäri

Elinvoimaa joka päivään!

5 nroa vain 35 €+2 lahjaa

Tilaa lehti

 

Toimitus

Puh. (09) 15661
Fax. (09) 1566 6762
Postiosoite: Kotilääkäri, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia
Sähköposti: kotilaakari@otavamedia.fi

 

Tee osoitteenmuutos »

Anna palautetta »

 

 

 

Kotilääkäri
3 kk vain 20 €
+ upea tilaajalahja

Tilaa lehti

 

Terveyskeskusteluissa