Anna & Ellit

Yötä päivää aivotyötä – Unien näkemistä voi treenata

Näemme unia kolmasosan yöstä. Se ei ole turhaa hommaa. Unet ovat tärkeitä erityisesti uuden oppimisessa.

Yötä päivää aivotyötä – Unien näkemistä voi treenata

1. Miksi näemme unia?

Mielemme toimii yötä päivää. Aivomme käsittelevät asioita unen aikana siinä missä päivälläkin. Nukkuessa tämä tapahtuu vain hieman toisella tavalla. Unilla on tärkeä merkitys erityisesti uuden oppimisessa. Unessa uudet kokemukset ja päivän aikana opitut asiat sulautuvat kaikkeen aikaisemmin opittuun. Eri tutkijat ovat ehdottaneet unilla olevan myös muita tehtäviä. Esimerkiksi Antti Revonsuo ja Katja Valli ovat esittäneet teorian, jonka mukaan valmistaudumme unissa erilaisiin uhkatilanteisin. Teorian mukaan unet ovat ihmiskunnan evoluution varhaisissa vaiheissa kehittyneet silloisten vaaratilanteiden simulaattoreiksi. Tämä on auttanut ihmisiä pysymään hengissä.

2. Näkevätkö kaikki unia?

Oletettavasti kaikki ihmiset näkevät jonkinlaisia unia, sokeatkin. Toiset kuitenkin muistavat unensa paremmin kuin toiset. Jos on kiinnostunut unista ja omasta sisäisestä maailmastaan, unensa muistaa paremmin. Tätä voi kokeilla pitämällä unipäiväkirjaa.

3. Kuinka paljon näemme unia?

Arvion mukaan uneksimme noin kolmasosan yöstä. Aiemmin uskottiin, että unia nähtäisiin vain REM- eli vilkeunessa. Uudet tutkimukset ovat todistaneet, että unet kuuluvat kaikkiin univaiheisiin. REM-vaiheessa näemme kuitenkin suurimman osan pitkistä ja merkityksellisistä unista.

4. Onko unien tulkitsemisesta hyötyä?

Pohtimalla uniaan voi parantaa itsetuntemustaan. Kannattaa muistaa, että unet ovat aina oman mielen tuote. Siksi unisymboleiden kuvauksia listaavista unikirjoista ei ole hyötyä, vaan unien merkitys löytyy oman elämän tapahtumista ja omasta persoonasta. Usko universaaleihin unisymboleihin pohjautuu vanhaan ajatukseen, jonka mukaan unien alkuperä on jumalallinen. Tähän uskoi muun muassa Platon.

5. Lepäävätkö aivot, kun näkee unia?

Biologisessa mielessä aivot ovat unennäön aikana hyvin aktiiviset. Silti unien näkeminen ei vähennä nukkumisen virkistävyyttä. Päinvastoin: unet ovat erittäin tärkeitä koko elimistön levon kannalta.

6. Miksi unet muistuttavat usein elokuvaa?

Ajattelemme asioita pitkälti kuvina ja kokemusmuistoina. Unien elokuvamaisuus heijastaa siis tapaa, jolla aivomme käsittelevät ja varastoivat tietoa: ei niinkään sanoina tai lauseina, vaan kokonaisuuksina, joissa ovat mukana tunne ja aistikokemukset.

7. Miksi uniaan ei yleensä muista herättyään?

Unessa aivojen toimintapa on erilainen kuin valveilla. Nukkuessa suuri osa aistitoiminnoista on enemmän tai vähemmän sammutettuina. Herätessä aivot siirtyvät hyvin erilaiseen tilaan kuin yöllä, ja uudet aistikokemukset työntävät unet helposti unohduksiin.

8. Mikä merkitys on painajaisilla?

Lapsilla painajaisten näkeminen on täysin normaalia. Aikuisillakin pelottavat unet ovat varsin yleisiä. Eräässä yliopisto-opiskelijoilla tehdyssä tutkimuksessa lähes puolet opiskelijoista ilmoitti nähneensä ainakin yhden painajaisen kahden viikon aikana. Ahdistavien unien näkeminen on yhteydessä persoonallisuuteen ja elämäntilanteeseen. Jatkuvasti painajaisia näkevä ihminen saattaa olla herkkä, avoin ja luova. Stressi ja avuttomuuden tunne lisäävät painajaisia.

9. Voiko painajaista päästä eroon?

Kyllä. Etenkin, jos sama painajainen toistuu usein, voi auttaa, että kirjoittaa unen aamulla muistiin ja pohtii sen merkitystä. Toistuvaa unta voi yrittää myös muokata vähemmän pelottavaksi. Se käy näin: ensin painajaiselle keksitään uusi loppu ja sitten lähellä nukkumaan menoa käydään uutta versiota läpi päässä, vähän kuin näytelmän käsikirjoitusta. Jos ahdistavat unet johtuvat sairaudesta tai traumasta, pitää puuttua taustasyyhyn. Silloin hoitokeino voi olla esimerkiksi lääkitys tai psykoterapia.

10. Voiko uniensa sisältöä hallita?

Jonkin verran. Esimerkiksi se, mitä ajattelee iltaisin, vaikuttaa unien sisältöön. Selkouneksi kutsutaan sitä, että tajuaa yöllä näkevänsä unta, mutta ei silti herää. Selkounen aikana on mahdollista yrittää muuttaa unimaailmaa mieleisekseen. Monet kokevat ainakin yhden selkounen jossain vaiheessa elämäänsä. Harjoittelemalla selkounitekniikoita voi lisätä todennäköisyyttä tulla tietoiseksi unen aikana. Tekniikoista löytyy tietoa internetistä esimerkiksi Wikipediasta. Terveillä ihmisillä selkounien harjoittelu on tiettävästi täysin vaaratonta. Jos kärsii vakavista psyykkisistä ongelmista, on turvallisinta keskustella lääkärin kanssa ennen harrastuksen aloittamisista.

Asiantuntijana psykiatri Juha Markkula, jolla on myös unilääketieteen erityispätevyys.

Lähde: Soili Kajaste ja Juha Markkula: Hyvää yötä –  apua univaikeuksiin. Kirjapaja.

Teksti: Janne Salomaa

1.4.2012 klo 6:00

Jätä kommentti

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

 

Kotilääkäri

Elinvoimaa joka päivään!

5 nroa vain 35 €+2 lahjaa

Tilaa lehti


 

 

Toimitus

Puh. (09) 15661
Fax. (09) 1566 6762
Postiosoite: Kotilääkäri, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia
Sähköposti: kotilaakari@otavamedia.fi

 

Tee osoitteenmuutos »

Anna palautetta »

SEURAA MEITÄ!

FacebookInstagramPinterestTwitterRSS

TILAA UUTISKIRJE

Tilaa uutiskirjeemme ja saat kerran viikossa sähköpostiisi uusimmat artikkelimme, testimme ja kilpailumme.
 


 

YHTEISTYÖSSÄ

KESKUSTELUISSA