Ellit

Ellit onnittelee nimipäiväsankareita:

Leena, Matleena, Leeni, Lenita

Karibian risteily – Luksusta auringossa

Karibian-risteilyRiisuimme villapuseromme ja tungimme ne matkalaukkujen pohjalle kaivaessamme hellevaatteita esiin lähtiessämme New Yorkista kohti 3,9 miljoonan asukkaan Puerto Ricoa. Saavuimme Puerto Ricon pääkaupunkiin San Juaniin neljän tunnin lentomatkan jälkeen. Lämmin tuulenhenkäys pyyhkäisi hiukset pois kasvoiltamme ja toivotti meidät aurinkoisesti tervetulleiksi.

Karibian risteilyä varatessamme meille suositeltiin saapumista lähtöpaikkaan päivää ennen risteilyä mahdollisten viivästymisten vuoksi. Saimme näin varaslähdön Karibian aurinkoon ja mahdollisuuden tutustua muutaman päivän ajan Puerto Ricon elämänrytmiin.

Vanha San Juan oli idyllinen ja kaunis ostosalue kapeine katuineen ja värikkäine kojuineen. Torin laidalla harmaapäiset miehet olivat kokoontuneet pelaamaan lautapelejä. Torikahviloista kantautuivat Karibian rytmit. Kävelimme leveää puistokatua pitkin meren rantaan, jonka varrella oli vehreiden puiden alle aseteltu terassi hehkuvine värivaloineen. Aurinko sai kruununsa, kun viimeiset säteet tunkeutuivat muutaman hattarapilven läpi ylöspäin ja taivas värjäytyi hehkuvan punaiseksi.

Karibian rannoiltaMeillä oli ennakkoluuloja Karibian risteilyistä. Luulimme niiden olevan lähinnä hääparien ja eläkepäivistään nauttivien pariskuntien huvia, mutta ennakkoluulomme karisivat ensimmäisellä risteilyllämme, kun seurasimme laivaan virtaavia kanssamatkustajia. Risteilyllä oli toki edellä mainittuja pariskuntia, mutta laiva täyttyi myös lukuisista lapsiperheistä ja pariskunnista, jotka halusivat jotain muuta kuin perinteisiä rantalomia.

Palvelujen laajuus ja runsaus alkoi hahmottua, kun kuljimme laivan kerroksia eteenpäin. Urheilun ja toiminnan ystäville löytyi muun muassa golfsimulaattori, kuntosali merinäköalalla, luistelurata, pienoisgolfrata, seinäkiipeilyä, koripallokenttä ja erilaisia kansipelejä. Kannella oli lisäksi juoksurata, jolla voit kuluttaa herkuttelemasi kalorit, nauttien samalla auringosta ja huikeista maisemista. Jumppia löytyy Pilateksesta spinningiin.

Perhelomana risteily on mielestämme A-luokkaa. Rahaa ei tarvitse kantaa mukanaan. Matkan hintaan sisältyy muun muassa ruoat ja juomat useimmissa ravintoloissa. Lisäksi hintaan kuuluvat pelihuoneen lautapelit ja kansipelit, sekä kirjaston palvelut ja hytissä tv:n kautta toimiva 24 tunnin hyttipalvelu, josta voit tilata hyttiisi maksutta ruoat, välipalat ja hedelmälautaset.

AllasosastoltaLaiva osoittautui myös sekä lasten, että lastenmielisten aikuisten peliparatiisiksi. Pelisalin lukuisat videopelit olivat ahkerassa käytössä. Laivalla on ohjattua toimintaa aivan perheen pienimmillekin lapsille, mikä antaa mahdollisuuden vanhemmille hetkeksi hengähtää. Ja kun on aika hemmotella itseään, voi sen tehdä laivan kauneushoitolassa, kampaamossa tai vaikka rentouttavassa hieronnassa. Voit pulahtaa uima-altaaseen tai istahtaa poreammeeseen ja samalla nauttia auringosta ja Karibian rytmeistä. Auringonpalvojille löytyy parhaimmat paikat laivan yläkannelta, jossa on silmänkantamattomiin aurinkotuoleja ja kattona pilvetön sininen taivas.

Niille jotka haluavat nauttia lämpimästä meri-ilmasta auringolta suojattuna, löytyy katettuja ulkoilma- ja allas alueita. Allasbaareista voi käydä hakemassa toinen toistaan herkullisemman näköisiä sateenkaaren väreissä loistavia juomia ja julistaa loman alkaneeksi. Ruokahalua voi herätellä tutustumalla laivan moninaiseen ravintola tarjontaan.

Notkuvista noutopöydistä voi valita lautaselleen mieleisensä herkut. Omat herkkupöydät löytyy ruokavaliota tarkkaileville ja kasvisvaihtoehtoja kaipaaville. Hedelmätiski oli uskomaton taidonnäyte. Mitä kaikkea voikaan veistellä vesimelonista!

Risteily alkaa

Lähtöselvityksessä saimme hyttiavaimemme, josta ilmenivät nimet, kattausaika illallisravintolassa, ja “tilinumeromme”, jolta velotetaan kaikki ostokset laivalla. Olimme nyt Royal Caribbeanin laivassa nimeltä Serenade of the Seas. Laivan kapteeni, norjalainen Stig Nilsen, on seilannut meriä 30 vuotta. Matkustajia laivaan mahtuu maksimissaan 2490 ja henkilökuntaa löytyy noin 900! Laiva oli valmis ottamaan matkustajansa vastaan, vaikka lähtöön oli vielä 9 tuntia.

Huoneemme oli valoisa, mistä saamme kiittää parveketta, joka toi lisätilan tuntua ja päästi auringoBrilliance of the Seasnvalon sisään. Parvekkeella sai nauttia vaikka aamupalan antaen merituulen herätellä uniset jäsenet. Jokaisesta hytistä löytyi oma tallelokero, jääkaappi, televisio, puhelin ja hiustenkuivaaja. Hytit ovat ilmastoituja, joten vaikka ulkona oli +30° C, huoneemme oli yölläkin sopivan viileä.

Sängyllämme oli valmiina pelastusliivit, jotka odottivat ilmoitusta pelastusharjoituksesta, johon jokaisen matkustajan tulee osallistua. Summereiden soidessa jokaisen matkustajan tuli pukea pelastusliivit ylleen ja lähteä hytistä omaa hätäuloskäyntiä kohti. Kun jokainen matkustaja oli omalla pelastusasemallaan, henkilökunta kävi pelastusohjeet läpi ja toivotti meidät vielä tervetulleiksi. Oransseihin pelastusliiveihin pukeutuneet matkustajat täyttivät laivan käytävät, kiirehtiessään palauttamaan liivit hytteihin. Oli aika valmistautua illalliselle.

Yhtiön omilla sivuilla on pukeutumisohjeet, jotka antavat yleisiä neuvoja vaatevalinnoista. Päivisin pukeuduttiin rennompiin vapaa-ajan vaatteisiin, iltaisin siistimpiin vapaa-ajan asuihin. Poikkeuksena olivat kapteenin illalliset, joille pukeuduttiin juhlavasti.

Laivan sisältäIllastimme pienemmässä seurueessa todella upeassa illallisravintolassa, jossa henkilökuntaa tuntui olevan jokaista ruokailijaa kohden omansa. Eteemme tuotiin toinen toistaan upeimpia ja herkullisempia annoksia, ja kun oli jälkiruoan aika, ei henkilökunta ottanut estelyitämme kuuleviin korviinsakaan. Illallisen jälkeen lähdimme sulattelemaan herkkuja laivan kävelykadulle. Kahvibaarin valloittavat tuoksut pysäyttivät ohikulkijan.. Lähdimme silmäilemään kauppojen tarjontaa ja Casinolta kantautuva rahankilinä houkutteli meidät sisään pelaamaan muutaman dollarin.

Aurinkoinen St Thomas

Aurinko oli noussut, kun heräsimme hyvin nukutun yön jälkeen. Aukaisimme parvekkeen oven ja päästimme lämpimän merituulen sisään. Olimme nyt St Thomasin saaren edustalla. Pilvettömältä taivaalta paistava aurinko lämmitti huoneen tehokkaan ilmastoinnin kylmettämiä varpaita. Nautimme aamiaisemme parvekkeella ja kuuntelimme sataman kauppa-alueelta kantautuvia ääniä.

Kaupunki oli valmistautunut ottamaan tuhannet turistit vastaan. Aurinko paistoi ja kaupat täyttyivät turisteista. Pakkomyyntiä ei harrastettu, joten ilmastoituja kauppoja oli mukava kierrellä ja saimme vapaasti tutkia tarjontaa. Ostimme paikallista kahvia tuliaisiksi ja istahdimme vielä palmujen all, paikalliseen ravintolaan, josta oli näkymä merelle.

Palmu tuulessaJoka saarella on mahdollisuus osallistua retkille. On kiertoajeluita, maastopyöräilyä, snorklausta, kajakkiretkiä, delfiinien tai kilpikonnien kanssa uimista, sukellusta, safariretkiä, syvänmeren kalastusta ja sukellusvenematkaa. Retket voi varata laivalla niille tarkoitetulta tiskiltä tai suoraan tv:n kautta. Retkille voi tutustua etukäteen internetissä ja jos haluaa varmistaa retkelle pääsyn, sen voi myös varata ennakkoon netin kautta. Retkille voi ilmoittautua myös satamissa suoraan matkanjärjestäjille, jolloin hintakin voi olla huomattavasti edullisempi, mutta kannattaa ottaa huomioon, että aikaa on rajoitetusti. Laivan matkanjärjestäjien kautta retket hoituivat helposti ja ongelmitta.

Valitsimme minimoottoriveneseikkailun. Hyppäsimme minikokoisiin moottoriveneisiimme ja lähdimme kaasuttamaan turkooseja vesiä kohti poukamaa. Ohitimme uskomattomia merenrantahuviloita, jotka kuuluivat lähes poikkeuksetta kuuluisuuksille. Näissä maisemissa kuvattiin yksi kohtaus viimeisimmästä Charlien enkeleistä. Isompien alusten jättämät aallot keinuttivat meitä ja tuulesta huolimatta aurinko poltti kasvoja. Ankkuroimme veneemme toisiinsa ja hyppäsimme kirkkaisiin vesiin. Ennen veteen menoa saimme koirankeksejä evääksi - kaloille annettavaksi. Nämä keksinmurut tekivät kalat hulluiksi. Kun kalat oli ruokittu, lähdimme tutkimaan merenpohjan ihmeitä. Rauskut lähtivät altamme, kun uimme niitä liian läheltä ja pehmeästi heiluvat vesiheinät saivat meidät kellumaan niiden tahtiin.

Herttainen St. Maarten

Heräsimme sisäisen kellon ollessa sekaisin, jo aamuvarhaisella ja lähdimme auringon noustessa aamiaiselle. Olimme nyt St. Maartenin saaren edustalla. Laivamme jäi merelle ja kuljetus saareen järjestettiin laivan omilla lautoilla. Rantauduimme laituriin, jonka molemmin puolin oli auringon palvojia ja hiekkarannan takana oli kauppa-alue, jonka jokainen muistoesine- ja korukauppa olivat ääriään myöten täynnä turisteja eri puolelta maailmaa. Kulta, timantit ja kellot ovat saarien ostetuimpia tuotteita.

Kävelimme varsinaiselta ostoskadulta sivummalle ja päädyimme upealle rantakadulle, joka kuvaa Karibiaa parhaimmillaan. Valkoinen hiekka, turkoosi meri ja rannalla palmuja, joiden alle saattoi nukahtaa kuunnellen meren kohinaa. Rantakadulla oli kahviloita ja baareja, joiden varjoon voi vetäytyä nauttimaan huurteisia juomia.

KoralliaRauhallinen, suojaisa hiekkaranta, palmut, valkoiset kaarisillat, siistit kadut ja pastillin väriset talot. Ja tätä kaikkea reunustivat jylhät ja vehreät vuoret. Pieni satama, jossa oli upeita, valkoisia purjeveneitä ja laivoja. Nyt oli aika lähteä kajakkiretkellemme, jolla saisimme taas snorklata. Puolen tunnin koulutuksen avulla selvisimme snorklauspaikalle ja vedimme kajakkimme rantaan. Aallot olivat voimakkaita rannassa ja otimme mieheni kanssa pelastusliivit snorklaamista varten. Muut jättivät liivinsä kajakeille, mutta aalloissa taisteleminen vei voimat ja muutamat retkeläisistä jouduttiin hinaamaan rantaan. Uimapuvut täynnä hienoa hiekkaa nousimme nauraen merestä ja palasimme takaisin kajakeillemme. Retken jälkeen nautimme kylmiä juomia rannassa.

Kävimme illallisella ja kiertelimme laivalla, joka oli vasta puoliksi tutkittu. Pujahdimme välillä kannelle haistelemaan merituulia ja kävimme katsomassa taidehuutokauppaan tulossa olevia tauluja. Myynnissä oli muun muassa Joe Montanan, Amerikkalaisen jalkapallon legendan pelipaita lasikehyksissä, jonka lähtöhinta oli 1200 dollaria (923 euroa)! Muhamed Alin nyrkkeilyhanskat ja housut olivat myös huudettavana. Ohjelmassa olisi ollut myös elokuvaa, kiipeilykoulutusta ja 70-luvun bileet.

Eksoottinen Antigua

Seuraavana aamuna aurinko pilkotti verhon raosta ja pomppasin sängystä katsomaan vaihtunutta maisemaa. Edessä oli merta ja hiukan saarta näkyvissä. Olimme suoraan laiturissa kiinni ja vieressämme oli toinen risteilyalus ja kolmas ja neljäs. Tervetuloa Antiguaan -kyltti oli meitä vastassa. Värikkäisiin vaatteen riekaleisiin pukeutunut tanssija, häränsarvipäähine päässään toivotti esityksellään meidät tervetulleiksi saarelle. Vaaleanpunaiset, turkoosit ja mintun väriset talot vetivät turistit puoleensa. Myynnissä oli maljakoita, puuveistoksia, kahvia, vaatteita, esineitä ja vaatteita, jotka vaihtoivat väriä auringossa, koreja ja kaikkea mahdollista Antigua-tekstillä varustettua tavaraa.

Saarien välisiä suuria hintaeroja ei ollut tullut vastaan. Torialueella muutamat naiset huutelivat meitä tiskeilleen, mutta muuten saimme taas rauhassa tutustua tarjontaan. Keskityimme tuliaisten ostamiseen. Ostimme puisen venekehyksen, jossa oli pelastusrengas, kalaverkkoa, köyttä ja ankkuri ketjuineen koristamassa kehystä, johon laittaisimme valokuvan reissustamme muistoksi. Paikallisia kookosmakeisia ja rommikakkuja ostimme sukulaisille maistiaisiksi. Puisia eläinveistoksia oli valtava valikoima, muutaman sentin kirahvista, yli metrin korkuisiin norsuihin.

TarhalapsiaLaivaan palattuamme menimme altaalle. Vesi tuntui ihanalta hiukan palaneella iholla. Makea aurinkorasvojen tuoksu kantautui nenäämme ja jalkamme heiluivat musiikin tahtiin.

Tarjoilijat kiersivät altaan reunalla myymässä päivän drinkkiä. Istuimme altaan reunalla ja liotimme varpaitamme vedessä ja kilistimme lomallemme. Yllättäen kuulimme hurraa huutoja ja musiikin pauketta. Syyllinen selvisi pian. Viereinen laiva oli täynnä englantilaisia, liput kädessä heiluttamassa hyvästejä meille. Viereisen laivan juontaja veti meidän laivamme matkustajat mukaan leikkiin ja siinä me olimme, kaksi risteilijää rinnakkain, heiluttelemassa ja hurraamassa toisillemme. Kansilla oli satoja ihmisiä ja tanssimme musiikin tahtiin ja teimme aaltoa viereisen laivan matkustajien kanssa. Mieletön tunnelma!

Illalla istuimme hienossa Tropical Theatressa ja odotimme ohjelman alkamista, johon itsekin osallistuisimme. Alkamassa oli nimittäin BINGO! Sali täyttyi pelaajista ja odotimme reippaan bingo emäntämme saapumista. Tästä kierroksesta saimme vain jännitystä, mutta onnekkaimmat voittivat rahapalkintoja. Bingo huipentuu 4000 dollarin (3077 euron) pääpalkintoon, joka pelattaisiin viimeisenä iltana. Tropical Theatresta löytyi myös upea shakkipöytä sekä backgammon- ja biljardipöytiä.

Bridgetown, Barbados

Satamassa oli turisteja varten pystytetty kauppakeskus, mutta koska meillä oli koko päivä aikaa, ajattelimme kävellä 20 minuutin matkan keskustaan, tutustumaan paikalliseen elämään. Mitä lähemmäksi pääsemme asutuksia ja keskustaa, sitä likaisemmaksi kadunvarret muuttuvat. Tien reunaan oli heitetty pulloja, tölkkejä, ruoantähteitä ja jopa wc-pöntön rengas! Näky oli masentava. Rakennukset olivat rapistuneet ja ravintolat epäsiistejä. Sade kasteli kadulla kävelijät ja torikauppiaat siirsivät kookoksen kuorista tehdyt laukut ja koriste-esineet ja rastahatut suojaan. Olisimme halunneet nähdä Barbadoksen kauniimman puolen, jos se on olemassa, mutta meidän oli aika palata laivaan.

Esiintyjä CastriesissaAurinko alkoi laskea ja menimme parvekkeelle ihailemaan maisemia. Silmiimme osui kauempana oleva saari, josta näytti nousevan savua. Muutkin kanssamatkustajat olivat panneet tämän merkille ja viereiseltä parvekkeelta tiedettiin kertoa, että kyse on saaresta, jossa on aktiivinen Montserratin tulivuori. Kapteeni ajoi mahdollisimman lähelle saarta, josta pääsimme ihailemaan savuavaa tulivuorta. Tulivuori purkautui vuonna 1995 ja hautasi neljä kylää alleen. Saatoimme edelleen nähdä kylän raunioita ja taloja, joista oli näkyvissä enää katto ja savupiippu. Laavavirrat näkyivät edelleen selvästi. Vaikuttava näky, joka sai hetkeksi miettimään luonnon voimia.

St. Lucia ja sen pääkaupunki Castries

Olimme jälleen aivan ostosalueen läheisyydessä, josta kantautui Elvis-imitaattorin laulua ja laittomien taksikuskien kutsuhuutoja. Vesitaksit lähtivät aivan laivan vierestä ja kuljettivat muutamalla dollarilla keskustaan. Rauhallisen vesitaksimatkan jälkeen sukelsimme katetulle torialueelle, jossa oli kymmeniä metrejä toripöytiä, tangot täynnä laukkuja ja vaatteita ja pöydillä siisteissä riveissä puuveistoksia ja lasiesineitä, rasioita ja paikallista käsityötä. Osa puuveistoksista oli erittäin taidokasta käsityötä.

Katujen varsilla oli hedelmäkauppiaita. Aurinko paistoi ja päätimme kävellä takaisin laivalle nauttiaksemme viimeisen pysähdyspaikkamme kauneudesta. Muutaman kilometrin matkalla näimme vielä monia ihastuttavia asioita, kuten kanaemon poikueensa kanssa. Täällä kanat ja kukot saavat kulkea vapaana ja pieniä kananpoikia piipersi katujen varsilla emojensa perässä.

Meillä oli tänään varattuna pöytä ravintola Chops Grillestä. Kattausmaksu oli 20 dollaria. Viereemme tuotiin kärry, jossa oli esimerkkejä ravintolassa tarjoiltavista ruoista. Tarjoilija kertoi tuotteista ja valittuamme listalta mieleisemme. Tilasimme alkuruuaksi sipulikeiton, mutta tarjoilija kehotti meitä tilamaan ja maistelemaan muitakin alkuruokia. Edessämme oli nyt kokonainen yrttileipä, sipulikeitot ja katkarapupaistosta ennen kuin pääruoka ja jälkiruoat olivat edes tulleet. Tarjolla oli kanaa, lihaa tai kalaa. Tässä kohtaa mieheni kehui pihvin olevan paras, mitä hän on ikinä maistanut. Omenakakku kookosvaahdolla ja suklaakakku jäivät lähes syömättä, koska olimme valmiita kaatumaan sänkyyn sulattelemaan herkkuja.

Puu rannallaHeräsimme viimeiseen risteilyaamuun ja huokaisimme syvään. Loma oli lähestymässä loppuaan. Jaoimme palvelurahakuoret niille osoitetuille henkilöille, eli pääravintolan hovimestarille ja tarjoilijoille ja hyttipalvelijallemme. Palvelurahat veloitetaan automaattisesti tililtä, joten niitä ei tarvitse itse laskea ja huolehtia. Palveluraha on 24,50 dollaria (19 euroa) per risteily, per matkustaja, eli esimerkiksi hyttipalvelijamme rahakuori oli meiltä yhteensä 49 dollaria (38 euroa).

Tämän viimeisen päivän olimme ajatelleet viettää altaalla, kuten myös 2000 muuta matkustajaa. Altaalle oli järjestetty grillijuhlat, johon oli kymmenien metrien jonot. Jokainen aurinkotuoli oli varattu ja osa makasi kannella pyyhkeensä päällä. Allas oli reunojaan myöten täysi ja porealtaisiin jonotettiin. Luovutimme suosioilla ja löysimme viidennen kerroksen kannelta kasan aurinkotuoleja, joista nappasimme omamme. Viimeisenä päivänä aurinkotuolit olisi varattava heti aamun sarastaessa, jos haluaa viettää päivän altaan reunalla.

Makasimme auringon alla ja kuuntelimme meren kohinaa. Tämä sai meidät miettimään jo seuraavaa risteilyä. Päätimme, että kun uusi, maailman suurin risteilijä valmistuu Helsingin telakalta, palaamme Karibian aaltoihin. Olimme koukussa.

Hintatiedot vuodelta 2005

Teksti ja kuvat: Heidi Lindholm

1.10.2007 klo 17:50

Vinkkipankki

Jätä kommentti

Kirjoita kommentti! (2 kommenttia)

tosijuttu (vierailija) 9.9.2008 21.28

Serenade of the Seas aluksella ei ole kävelykatua. Onkohan kirjoittaja sekottanut aluksia?

Karibian risteilyjen etu on juuri se, että näkee monia eri kohteita kerralla. Saa tavallaan maistiaisia minne voisi matkata pidemmäksikin aikaa. Itse vietin viikon St. Martin/St. Marteenissa ja eihän siellä päivä mihinkään olisi riittänyt vaikka saari on kyllä pienemmästä päästä noista matkakohteista. Viikko oli sopiva aika.

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

Amerikka-keskusteluissa juuri nyt!