Ellit

Ellit onnittelee nimipäiväsankareita:

Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia

Irlanti – Tarujen vihreä saari

IrlantiVihreänä saarena tunnettu Irlanti oli vielä kolme vuosikymmentä sitten Euroopan köyhimpiä kolkkia. Kaikki on kuitenkin kääntynyt päälaelleen, ja tällä vuosikymmenellä Irlanti on tullut tutuksi Euroopan vauraimpana paikkana, josta musiikki, juhlat, kulttuuri ja Guinness eivät heti lopu. Haki sitten patikointia, muinaisraunioita, yöelämää, shoppailua tai korkeakulttuuria, löytyy Irlannista kaikkea tätä ja paljon muuta.

Kulkuyhteydet Suomesta

Monet suomalaiset matkatoimistot järjestävät matkoja Irlannin pääkaupunkiin Dubliniin, ja suosituimpia ovat pidennetyt viikonloppumatkat. Niin Aurinkomatkat, Finnmatkat, Matkapojatkin kuin Suomen Matkatoimistokin tekevät pakettimatkoja vihreälle saarelle.

Omatoimimatkailija voi lentää marraskuusta 2007 alkaen Helsingistä Dubliniin irlantilaisella Aer Lingus -yhtiöllä, ja siitä tuleekin ensimmäinen lentoyhtiö, joka myös talvisaikaan lentää ilman välilaskuja tai vaihtoja maiden pääkaupunkien väliä. Reittiä Helsinki-Dublin kulkevat tutusti myös Finnair, Lufthansa ja SAS. Halpalentoyhtiö Ryanair tarjoaa yleensä edullisimmat lennot Tampereen Pirkkalan kentältä viitenä päivänä viikossa. Muilla keinoin Irlantiin on Suomesta vaikeampi päästä, mutta seikkailuhenkiset voivat esimerksi kulkea Lontoon kautta joko perinteisellä juna-lautta-yhdistelmällä tai sitten Eurolines-bussilla Lontoosta noin 10 tuntia lauttamatkoineen kestävän matkan.

Liikkuminen

Irlannin kaupungeissa liikkuminen tapahtuu pääasiallisesti busseilla ja takseilla, mutta  kaupungit ovat pieniä ja kompakteja, joten vain harvoin julkisiin joutuu turvautumaan. Poikkeuksena on maan suurin kaupunki Dublin, jossa paitsi bussiin myös paikallisjunaan tai uuteen kaksilinjaiseen raitiovaunuun hyppääminen saattaa olla hyvä idea. Esimerkiksi Howthiin matka taittuu nopeasti DART-junalla, joka kulkee rantaa pitkin tälle karulle niemimaalle noin puolessa tunnissa. AerDart-sivurata puolestaan lähtee Howth Junction -asemalta kohti lentoasemaa. Vuonna 2004 avattu Luas-kevytraitiovaunu kulkee St. Stephen’s Green -puistolta laitakaupungille (vihreä linja) ja punainen linja Connollyn rautatieasemalta keskustan ulkopuolelle. Bussimatkat taittuvat pääkaupungissa miellyttävästi kaksikerroksisissa linja-autoissa, ja matkat maksavat pituudesta riippuen 0,70-1,80 euroa.

Irlanti on pieni maa, ja pisimmätkin matkat maata pitkin kestävät vain kuutisen tuntia. Vaikka Irlannissa erityisesti Aer Arann -yhtiö lentää kaupunkien välillä ja vaikka lentomatkat kestävätkin pisimmillään vain 45 minuuttia, lentokenttämatkojen, lähtöselvistysten ja lentomatkustamiseen liittyvien odotusten takia matkat taittuvat helpommin bussilla tai junalla.

Linja-autot ovat edullisin ja tavallisin tapa matkustaa Irlannissa, mutta bussimatkat saattavat olla vaihtojen ja kiertelevien teiden takia suhteettoman pitkiä. Dublinista matka Corkiin kestää vähän kuusi tuntia, ja matkan hinta on 15 euroa, menopaluu-lippu 25 euroa. Mikäli haluaa reissata Irlantia ristiin rastiin, ovat erilaiset bussipassit varteenotettava vaihtoehto. Näitä on useitakin, ja yksi suosituimmista on Irish Rambler: kolmen päivän passi maksaa reilut 50 euroa, 15 päivän noin 170 euroa. Irish Emerald -kortti puolestaan tarjoaa 8 päivää sekä bussilla että junalla parilla sadalla eurolla. Lasten liput ovat yleensä noin 60% aikuisten lipun hinnasta.

Junalla matkustaminen on nopeampaa, mutta ikävä kyllä Irlannin rataverkko on valtavista investoinneista huolimatta edelleenkin puutteellinen erityisesti länsirannikolla. Dublinin puoleisella itärannikolla matkat sujuvat kuitenkin joutuisasti, ja pisimmillään matkat kestävät nelisen tuntia. Lippuja voi varata netistä. Kannattaa pitää mielessä, että päivälippu Irlannin rautateillä maksaa yleensä saman verran kuin lippu yhteen suuntaan.

Autolla matkustaminen on Irlannissa houkuttelevaa, sillä tiet ovat autioita ja auton ikkunasta on mahdollista nähdä mieleisiään seutuja. Todellisuudessa matkat ovat paljon pitempiä kuin miltä kartalla näyttävät, ja teiden kunto on suurten kaupunkien ulkopuolella onneton. Tiet ovat myös huonosti viitoitettuja, maksiajonopeudet ovat naurettavan alhaisia ja kartankin kanssa suunnistustaidoista on melkoista hyötyä. Dublinissa ajamista ei myöskään suositella, erityisesti ruuhka-aikaan.

Harva maa sopii yhtä hyvin pyöräilyyn kuin Irlanti. Ainoa miinuspuoli ovat äärimmäisen nopeasti vaihtelevat tuuliset säät, jotka erityisesti lokakuusta huhtikuulle ovat sateisia ja rakeisia. Mutta kesäkuukausina pyöräily on paras tapa tutustua maaseutuun, ja erinomainen opas Cycling in Ireland kertoo aiheesta kaiken oleellisen. Eräs parhaita tapoja pyöräillä maassa on Eurovelo-reitti, joka kulkee Belfastista Galwayn kautta Dubliniin ja Dublinista edelleen Corkin kautta Rosslareen. Lisää tietoa

Irlannissa kun ollaan niin hevospelillä matkustamistakaan ei sovi jättää pois laskuista. Hevosvankkureilla ei vain kuljeta paikasta toiseen vaan niissä myös yövytään ja kokataan. Mitään halpaa hupia ei tällainen matkustaminen ole, sillä hevosen ja vankkurien saa vuokrattua 600-1000 eurolla per viikko, ja yöpymispaikat kustantavat nekin 12-20 euroa yöltä. Sesonkiaikaan (heinä-elokuu) vankkureita voi olla vaikea saada, mutta maassa on neljä eri vuokraamoa. Lisää tietoa

Majoitus

PortaatVaikka Irlanti on kohonnut viime vuosina kalliiksi maaksi, on siellä silti mahdollisuus majoittua kaikkiin budjetteihin ja mieltymyksiin sopivasti. Hostelleja maassa on parisen sataa, ja näistä suuri osa on keskittynyt kaupunkeihin – joskin pieniin kyliin perustettuja yömajoja kannattaa niitäkin katsella, mikäli haluaa päästä kokemaan historiallisen Irlannin nähtävyyksiä ja elämänmenoa. Irlannin turistitoimistolta voi kysellä kaikenlaisia majoituksia, ja netin kautta voi etsiä myös kodikkaita täysihoitoloita. Näissä joskus ylellisissäkin majapaikoissa tarjotaan yleensä runsas irlantilainen aamiainen ja saapumispäivänä iltapäivätee, ja puitteet saattavat olla historiallisen hulppeat.

Erityisesti maaaseudulla ja pikkukylissä täysihoitoloita edullisemmat Bed and Breakfast -majoitukset ovat nekin Irlannissa tavallisia, ja vaikka huoneet ja muut tilat on usein spartalaisesti varusteltuja, ovat ne poikkeuksetta siistejä ja kylpyhuoneet ovat huoneissa tai jokaiselle huoneelle on oma kylpyhuone käytävällä. Hostelit ovat nykyään suosituimpia majapaikkoja, ja niitä voi katsella netin kautta joko Irish Youth Hostel Associationin kautta tai sitten lukuisten kansainvälisten varausjärjestelmien kautta, joista Hostelworld ja Hostelsweb ovat tuttuja ja turvallisia; hinnasta maksetaan aina 10% varaamisen yhteydessä ja loput paikan päällä joko käteisellä tai joskus myös luottokortilla. Hostelien hinnat ovat yleensä 10-25 euroa pediltä ja oman huoneen saa 20-60 eurolla, paikasta ja tasosta riippuen.

Irlannissa on myös parisensataa leirintäaluetta, joilta monilta voi myös vuokrata asuntovaunun viikoksi. Telttapaikat ovat kymmenen euron hujakoilla, paikka asuntovaunulle hivenen enemmän. Mahdollisuuksia on helppo katsella netin kautta Irish Camping and Caravan Councilin sivuilta.

Ruoka ja ravintolat

Irlannin perinteiset ruoat muistuttavat muitakin Euroopan vähemmän tunnettuja keittiöitä siinä, että ateriat pitkälti perustuvat lihaan, perunaan ja vihanneksiin. Irlantilainen keittiö ei juuri ole maailmalle levinnyt, mutta poikkeuksena voidaan pitää irlantilaista aamiaista, joka miltei kaikkien mielestä voittaa englantilaisen aamiaisen ja joka täydellisessä versiossaan pitää nälän loitolla pitkälle iltapäivään asti: vahvaa irlantilaista aamiaisteetä, pekonia, kananmunia, makkaraa, verimakkaraa (black pudding), tomaattia, papuja ja juustoa.

Toinen irlantilainen ateria, jota maailmallakin tapaa, on Irish Stew eli irlantilainen muhennos. Tämä erityisesti Guinnessin kanssa ja kylmällä säällä maistuva täyttävä ateria muodostuu yleensä lampanlihasta, perunasta ja vihanneksista, joista yleisimpiä ovat sipuli ja persilja; erilaisia versioita toki tapaa riippuen siitää missä liikkuu.

Temple BarKolmas irlantilainen herkku on Soda Bread -leipä, josta kuitenkaan ehkä hivenen parempaan leipään tottuneet suomalaiset eivät niin perusta, mutta jota kuitenkin tulee varmasti kokeiltua. Erikoisen siitä tekee se, että hiivan sijaan se nousee leivinjauheen voimalla. Muita paikallisia herkkuja ovat juuri verimakkara, Boxty (lihalla tai kalalla täytetty perunapannukakku), Colcannon (kaalia, sipulia ja perunamuhennosta) ja Dublin coddle (haudutettuja perunoita ja sipulia jonkinlaisen lihan tai makkaran kanssa). Eri versioita näistäkin ruoista on riippuen siitä missäpäin maata liikkuu, mutta yleisesti ottaen perinteiset ruoat ovat sopivia kylmähköön ilmastoon ja Guinnesin kanssa alas huuhdottaviksi.

JuomistaGuinness, Irish Coffee ja Jameson-viski eivät juuri esittelyjä kaipaa, mutta oluesta voidaan sen verran mainita, että irlantilaisten mielestä sitä ei voida kauas kuljettaa, koska se menettää jokaisella kuljetetulla kilometrillä makuaan. Tätä hokemaa, "Guinness doesn't travel" kuulee Dublinissa jatkuvasti, ja siellä on olemassa baareja, joissa tätä tummaa olutta pidetään parempana kuin muualla. Yksi tällainen instituutio on Mulligans (Poolbeg Street 8) aivan O’Connells -sillan tuntumassa. Tämä James Joycen novellissakin esiintynyt pubi ei juuri ruokaa tarjoile, mutta sen monissa huoneissa on tunnelmaa ja suuri osa asiakkaista vannoo, että Guinness on täällä parempaa kuin missään muualla.

Nykypäivän Irlannista ei hyviä ruokapaikkoja tarvitse kauan etsiskellä. Irlantilaisen ruoan lisäksi hyvät italialaiset pizza- ja pastapaikat ovat arkipäivää pienissäkin kaupungeissa, ja kalaruoat, joista fish&chips on täälläkin suosittu, ovat aina tuoreesti saatavissa. Ruokailu – kuten juominenkin – tapahtuu nykyään täysin savuttomissa tiloissa, ja näin pubeissakin on mukava maistella perinteisiä ruokia. Yleensä lounaasta selviää reilusti alle 10 eurolla, ja illallinen on usein Dublinin keskustassakin 10 euron hujakoilla, mikäli vähän viitsii kävellä ja vertailla hintoja. Pubeissa lämpimiä aterioita on päivällä yleensä kolmeen asti, illalliselle paras aika on iltakuuden ja iltayhdeksän välillä. Varsinaisissa ravintoloissa aterioita saa tietenkin myöhempäänkin.

Nähtävyydet

Dublin on eräs läntisen Euroopan mielenkiintoisimpia kaupunkeja ei vain pubiensa vaan myös nähtävyyksiensä osalta. Sellaiset kirjastot kuin Chester Beatty Library ja Trinity Collegen kirjasto vetävät ihmisiä puoleensa ympäri vuoden, ja yleensäkin tämä kuuluisa yliopisto upeina rakennuksineen ja pihoineen kannattaa katsastaa, sillä sijaitseehan se aivan ydinkeskustassa. Kirkoista kuuluisimpia on Christ Church Cathedral, ja upea linnakin kaupungissa on. Dublin Castle, jossa Englannin nimittämä varakuningas aikoinaan asusteli, on aivan keskustassa, ja sen sisälle pääsee vain 45 minuuttia kestäville kierroksille osallistumalla muutaman euron sisäänpääsymaksua vastaan.

Guinnesin tehtaalle (Guinness Storehouse) monet haluavat kalliille kierrokselle, joskin kukkaroon tulevaa lovea lieventää vierailuun kuuluva tuoppi Guinnessia, jonka pitäisi olla parempaa kuin jopa Mullingans-pubissa. Muista nähtävyyksistä St. Stephenin puisto on paikka, jossa dublinilaiset viettävät lounastuntejaan ja vapaa-aikaansa, ja kaupungin puistoista suurin eli Phoenix Park on sekin eläimineen nähtävyys.

HowthDublinissa riittää nähtävää useaksikin viikoksi, ja myös sen liepeiltä löyty runsaasti nähtävää. Howthin niemimaa (Howth Head) on loistava retkikohde aamu- tai iltapäiväksi, ja sinne pääsee kätevästi DART-junalla. Sen asutus on jo sinänsä mielenkiintoista, ja patikoitsijoita miellyttää kahdeksan kilometriä pitkä merkitty polku. Howthissa on paljon nähtävää, ja vaikutuksen tekevät myös voimakkaat aallot, jotka miltei ympäri vuoden näyttävät, miten ne ovat tuhansien vuosien kuluessa muovanneet niemimaasta sellaisen kuin se on. Kalasatamassa on hyvä nauttia ateria ennen kuin lähtee takaisin keskustan humuun.

Glendalough sijaitsee reilun tunnin matkan päässä Dublinin keskustassa, ja se sopii niin päiväretkeilyyn kuin yön yli tapahtuvaan oleskeluunkin. Sen hienosti säilynyt luostarialue, Upperh Loughin rauniot ja upeat maisemat pitävät otteessaan niin lapsia kuin aikuisiakin. Merkittyjä polkuja on patikointiin mieltyneille paljon, ja alueelta löytyy myös muutama hyvä ravintola ja yöpymispaikka. St. Kevin's Bus Service tekee tänne bussimatkoja Dublinista kahdesti päivässä.

Pääkaupungin ulkopuolella riittää sielläkin paljon nähtävää. Oluestaan tuttu Kilkennyn kaupunki on maan suurin sisämaakaupunki, ja sen parhaimmistoon kuuluvat linna, St. Canice's Cathedral ja kaupungin keskusta, joka on täynnä upeaa arkkitehtuuria. St. Canice -pyhimys perusti alueelle luostarin 500-luvulla, ja parlamentti kokoontui täällä parisataa vuotta 1200-luvulta eteenpäin.

Etelärannikon kaupunkien ylpeys on Cork, joka on maan toiseksi suurin kaupunki. Sen ostosmahdollisuudet ovat mitä parhaimmat ja sen kaupunkielämää vireyttää yliopisto. Kaupungissa vieraillessa kannattaa ehdottomasti tutustua English Market -kauppahalliin, ja Crawford Art Gallery on taiteenystävien mieleen. Sieltä löytyy myös valokuvia ja videoesityksiä.

Jylhällä länsirannikolla Aranin saariryhmä on ainutlaatuinen vierailukohde, jonka Robert J. Flahertyn dokumenttielokuva Man of Aran (1934) on tehnyt kuuluisaksi kaikkialla maailmassa. Sen karut maisemat viehättävät monia, ja sinne voi helposti päästä Rossvealista useita kertoja päivässä lähtevillä lautoilla, kuten myös Aer Arannin lentokoneilla.

Länsirannikon suurin kaupunki on Galway, jossa on paljon vanhoja rakennuksia, museoita ja muistomerkkejä. Heinäkuun kahden viimeisen viikon aikana kaupungissa on taidefestivaalit (Galway Arts Festival) ja silloin muuten helposti saatavat hotellihuoneet ovat kiven alla. Galway on myös parhaita paikkoja kuulla irlannin kansallismusiikkia, ja sitä soitetaan erityisesti Taaffes-pubissa Shop Streetillä ja Roisin Dubh -pubissa Upper Dominick Streetillä. The Crane -pubissa Sea Roadilla puolestaan tanssitaan yläkerrassa irlantilaista tanssia, johon vieraijatkin voivat uskaltaessaan osallistua.

Shoppailu

Irlannin hintataso on ehkä viime vuosina kohonnut huomattavasti, mutta edelleenkin se on erityisesti suurempien kaupunkiensa osalta himoshoppailijan paratiisi. Irlannin perinteisiin ostoksiin ja tuliaisiin kuuluvat kelttiläiset korut, pitsi, villapaidat, viski ja Waterfordin kristalli.

Dublin: ostoskeskusDublinissa ostoksia voi vaivatta suorittaa leveillä kävelykaduilla ja sateen sattuessa suuressa St. Stephens Green -puiston vieressä sijaitsevassa ostoskeskuksessa, jota pidetään nykyarkkitehtuurin merkkisaavutuksena. Ostospaikoista ykkönen on Crafton Street, jonka varrelta löytyy upeita tavarataloja, joista parhaassa maineessa on Brown Thomas, uniikkeja pikkuputiikkeja ja hyviä kahviloita ja pubeja, joissa voi välillä levähtää. Joen toisella puolella Henry Street tarjoaa hivenen edullisempia ja tavallisempia ostoksia, mutta sen varrella olevat suuret kauppakeskukset, Ilac ja Jervis tyydyttävät kenen tahansa shoppailuhimon, kuten myös Arnotts, kaupungin toiseksi parhaana pidettty tavaratalo. Niiden vieressä sijaitseva Moore Street puolestaan on arkipäivisin hyvä paikka nähdä vilaus perinteisestä kaupankäynnistä, sillä sen markkinat ovat edelleenkin samanlaiset kuin ne jo vuosikymmeniä ovat olleet.

Länsirannikon Cork on toinen hyvä paikka tehdä ostoksia, ja jo mainitun English Marketin lisäksi Patrick Street on maineensa mukaan heti Dublinin kävelykatujen jälkeen maan suurimpia vetonauloja himoshoppailijoiden mielestä. Muuallakin Irlannissa Britannian tapaan on joka kaupungissa High Street, jonka varrelle kaupat ovat keskittyneet ja joissa erityisesti lauantaisin tungos on melkoinen.

Kauppojen aukioloajat suosivat ostostelijoita Irlannissa. Maanantaista keskiviikkoon ja lauantaisin liikkeet ovat auki noin klo 8/10-17.30/19, torstaisin ja perjantaisin myöhempään, jotkut jopa kymmeneen. Myös sunnuntaisin kaupat ovat auki, ja ne sulkevat ovensa viiden kuuden maissa. Kauppakeskukset ovat auki iltamyöhään yleensä joka ilta, ja pari viikkoa ennen joulua monet liikkeet yltyvät pitämään oviaan auki miltei jatkuvasti. Irlannissa on melkoisesti myös 24 tuntia aukiolevia ruokakauppoja.

Yöelämä

PubielämääIrlanti on kuuluisa vireästä ja Guinness-painotteisesta yöelämästään. Pubeja, baareja ja yökerhoja on kaikkialla, ja niin pienet kuin suuretkin kaupungit tuntuvat olevan juhlatuulella miltei jatkuvasti. Irlantilaisten juominen on sosiaalista, ja illan pimetessä keskustelu muuttuu usein yhteislauluksi, joista erityisesti U2:n kappaleisiin yhdytään monien ulkopuolisten korvia särkevästikin. Tämä kuitenkin on totta vain nuorison suosimissa baareissa ja yökerhoissa, ja edelleenkin Irlannissa voi käydä nauttimassa perinteisestä pubi-tunnelmasta, josta myös monet ulkomaiset kirjailijat ja muut taiteilijat ovat maahan tulleet nauttimaan.

Suomalaisista Pentti Saarikoski oli tuttu näky Dublinin sellaisissa pubeissa kuin Slattery’s, Peter's Pub, Davy Byrne's ja McDaid's, ja ne kaikki edelleenkin avoinna, ja näistä Slatteryä lukuun ottamatta ne yhä edelleen ovat kirjallisia pubeja, joissa voi Guinnessia nauttia kuten sitä jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja on nautittu; Slattery’s on nykyään nuorison suosima rock-baari, eivätkä asiakkaat enää heittele siellä kaalinkeriä toisilleen niin kuin Saarikosken ankeassa kirjassa Kirje vaimolleni.

PubitunnelmaVähemmän kulttuuripitoista, mutta kenties viihdyttävämpää, menoa tarjoavat Temple Bar -seudun kadut, jotka ovat aivan joen rannalla keskustassa. Kymmenet pubit, baarit ja ravintolat raikuvat musiikkia, viihdyttävät turisteja ja ovat muutenkin yöelämän keskus miltei jokaisena päivänä vuodessa. Seutu ei sovellu niille, jotka eivät välitä turistirysistä, kovaäänisestä juhlimisesta ja ajoittaisesta örvellyksestä.

Irlannin pubit ja muut menopaikat ovat siis nykyään savuttomia, ja hinnat niissä ovat paikkaan katsomatta melko samanlaisia, eli pint (0.568 litraa) Guinnessia maksaa 3,5-5 euroa. Pubit menevät aikaisin kiinni, ennen kahtatoista viimeistään, mutta monet baarit ja yökerhot jatkavat juhliaan miltei läpi yön.

Tapahtumat

St. Patrick’s Day: Pyhän Patrikin päivä on aina 17. maaliskuuta, ja tämä juhla, jota nykyään kylläkin juhlitaan ympäri maailman ja erityisesti irkkupubeissa, on parhaimmillaan Dublinin kaduilla. Paraati alkaa puolilta päivin ja sitä on hyvä katsella O’Connell Streetin ja Merrion Squaren varrella. Temple Barin pubit ovat tällöin tupaten täynnä aamusta iltaan.

James JoyceBloomsday: Kirjailija James Joyce vietti vain osan elämästään Irlannissa, mutta sijoitti synnyinkaupunkiinsa Dubliniin teoksensa Odysseus, jonka tapahtumat sattuvat päivälle 16.6.1904. Tämä päivä tunnetaankin kautta maailman Bloominpäivänä, ja mikäpä sen parempi paikka juhlia sitä kuin Dublin.

Dublin Horse Show:Tämä vuonna 1864 ensimmäistä kertaa pidetty hevosurheilutapahtuma on hevosihmisten ykköskohteita elokuun ensimmäisellä viikolla.

Dublin Fringe Festival: Monista muista kaupungeista tuttu Fringe on rantautunut myös Dubliniin. Temple Barin seudulla syys-lokakuussa pidettävät juhlat tuovat esille komediaa, musiikkia, teatteria ja paljon muuta, kabareeta unohtamatta.

Cork Jazz Festival: Irlannin toiseksi suurimpaan kaupunkiin kokoontuu lokakuun viimeisellä viikolla tasokas soittajaryhmä ja innokkaita jazzdiggareita. Näitä pidetään yksinä ystävällisimmistä jazz-festivaaleista Euroopassa.

Irlannin viralliset matkailusivut
Suomi-Irlanti –seuran sivut
The Irish Times -sanomalehti

Teksti ja kuvat: Peter Erik Forsberg

Irlanti
Pinta-ala70 273 km² (ilman Pohjois-Irlantia)
MaantiedeSuureksi osaksi kalkkikivitasankoa, korkeuserot ovat yllättävänkin suuria. Pienehköjä järviä runsaasti, kuten myös suoalueita. Maan keskiosia hallitsevat rosoiset mäet ja vuoret, jotka tekevät asuttamisesta mahdotonta. Maan länsirannikko jyrkkää mereen laskevaa kalliota. Korkein kohta on Carrauntoohil (1041 m).
IlmastoTyypillinen meri-ilmasto, mikä tarkoittaa lauhaa, sateista säätä ympäri vuoden. Eniten sataa länsirannikkolla (miltei 300 päivää vuodesta), mutta muuallakin miltei päivittäiset, lyhyet sadekuurot ovat tavallisia. Saarella on myös sumuista ja tuulista, eikä lämpötila juuri laske nollan alapuolelle tai nouse hellelukemiin.
ValtiomuotoTasavalta
PääkaupunkiDublin (500 000 asukasta)
Väestö3.6 miljoonaa asukasta (ilman Pohjois-Irlantia)
KieliIiri, englanti
Aikaero Suomeen-2 tuntia
RahaEuro
ViisumitEuroopan unionin kansalaiset saavat matkustaa, oleskella ja työskennellä Irlannissa vapaasti ilman erillisiä lupia tai muita dokumentteja. Maa ei kuulu Schengen-sopimukseen, joten rajatarkastukset maahan tullessa ja poistuessa kuuluvat asiaan.
RokotuksetSuomessa ja muualla Euroopan unionissa tarvittavat rokotukset pätevät myös Irlannissa.
Irlannin lippuIrlannin kartta: Google Maps
Irlanti-kuvia: Flickr
Irlanti Wikipediassa
29.10.2007 klo 6:00

Jätä kommentti

Kirjoita kommentti! (2 kommenttia)

Antis Port (vierailija) 19.3.2009 09.08

Irlantilaiset ovat pääsääntöisesti ihan mukavaa porukkaa. Ystävällisyyttä riittää, vaikka tv:stä opittu englanninkieli ei aivan joka tilanteessa riitäkään. Pääkaupunki Dublin on mielenkiintoinen nähtävyyksineen ja jo olemukseltaan. Ja ne oluet ja ne whiskyt ja ne iloista soittoa täynnä olevat Temple Barin pubit ovat ikimuistoisia kokemuksia. En tarkoita käsi maassa-känniä, vaan ajan viettämistä elämää täynnä olevissa paikoissa suunkin nauttiessa.

Jalkahoito 31.3.2012 11.59

Dublin oli hyvin lämminhenkinen matkailukohde. Ihmiset ystävällisiä, liikkuminen helppoa ja ruoka ja juoma maistuvia. Aksenttiin täytyy jonkun verran totutella :) Hyvin perusteellisesti kirjoitettu artikkeli.

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

Eurooppa-keskusteluissa juuri nyt!